Baileyn ja samalla myös Meringue's pentujen ensimmäinen serti on tosiasia!!!!! Onnea Leena ja Heikki!

Muurola 19.5.2012 tuomari Kati Heiskanen:

"Erinomainen maskuliininen kokonaisuus. Hyvät mittasuhteet. Erittäin kaunis pää ja ilme. Hyvä kaula, vahva ylälinja, oikea hännänkiinnitys. Erinomainen runko, luusto ja kulmaukset. Liikkuu kaikinpuolin hyvin. Kaunis karvapeite, esiintyy hyvin."

Meringue's Balckberry "Bailey" (SE(n) & FI MVA Solstrimmans Scandinavian Design - FI & SE JVA Mäkiharjun Ximena)

Vas. ROP-koira Karvin Starling & Meeri Kallio ja VSP-koira Meringue's Blackberry & Leena Erkkilä (kuva Susanna Kujasalo)

Sole ja Mette matkasivat pitkästä aikaa näyttelyyn eilen Lestijärvelle saakka. Sole esiintyi avoimessa luokassa ja sai EH:n. Mette kirmasi kasvattajansa käyttöluokassa ja oli ERI1 SA. Sella lähti mukaan ja koiria treenattiin niin näyttelypaikalla kuin kotonakin.

Sole.

... sillä valitettavasti näyttää siltä, ettei Piret odota pentuja.

Bailey ja Leena osallistuivat tänään Oulun Seudun Noutajakoirayhdistyksen järjestämään Hankinome-tapahtumaan Oulunsalossa. Lähdin katsomaan parivaljakon työskentelyä ja hienosti yhteistyö sujui :) Ensimmäisessä tehtävä paikassa Bailey työskenteli suoraviivaisesti ja selvitti tehtävät loistavasti, palkaksi täydet pisteet 20/20! Hakuruudusta Bailey haki reippaasti 4/5 dameista. Lopputulokseksi hienosti 50 pistettä ja sijoitus 9! ALO-luokassa kisasi tänään peräti 42 noutajaa. Huippua Bailey ja Leena!

Vuoroa odottamassa.

Markkeearus tehtävää suorittamassa. Bailey kiitää vasemmassa reunassa noutamaan damia.

Bailey on vankistunut ja komistunut talven aikana.

Sole tulossa vauhdilla putkesta ja on jo menossa kohti seuraava estettä.

Uimaan on päästävä - Sole etunenässä, Puti porokoira perässä.

Mettiset ovat rentoilleet talven uima-altaassa polskutellen ja lumikinoksissa kahlaillen! Pentusuunnitelmiakin taitaa tälle vuodelle olla.

Marraskuussa meni kamera rikki (ja joulun aikaan hajosivat sitten puhelin sekä tietokone, huh!). Harmi sinänsä, pari joulukuvaa ehti jäädä vanhaan rikkoutuneeseen kännykkään. Uutta kameraa en ole vielä ostanut, joten nämä kuvat ovat Irinan kameralla napattuja tai sitten kännykällä.

Karppi uimassa.

Maija hyppää.

Sole.

Maija 10v.

Mikael ja Karppi laiturilla Oulun Koirauimalassa.

Sini suihkussa uinnin jälkeen.

Sole kuivattelemassa ennen kotimatkaa.

Ollaan tutustuttu myös uuteen lajiin.

Hankiloikkia!

Myyriä?

Milo - Me. Huckeleberryn talviriemuja

Karppi trimmauspöydällä siistittävänä. Voiko enää helpompaa trimmattavaa olla :)

Me ollaan tavattu myös Metten 1-vuotias Salli-tyttö (MH.Supernova)!

FI & SE JVA Mäkiharjun Ximena "Mette" osallistui joulukuussa Messukeskuksen kansainväliseen koiranäyttelyyn. Lauantaina Mette oli KÄY ERI3, josta kuvat ovat. Kiitos Metten esittämisestä Sari!

Täss ovat luokan neljä parasta vasemmalta lähtien KÄY ERI2, ERI4, ERI3 ja ERI1.

Kaksi vuotta sitten syntyivät Metten ja Miken Berry-pennut. Onnea kaikille!

Karppi.

FI & SE JVA Mäkiharjun XingXing "Sini"

FI & SE JVA Mäkiharjun Ximena "Mette"

Viikonloppuna vierailimme Tampereen seudulla koiramaisissa kuvioissa. Lauantaina kävimme jäljestämässä Sastamalan sammaleisissa kuusikoissa seitsemän koiran kera. Kiitos Kutalaan Kaisalle loistavista järjestelyistä! Sole ja Mettekin pääsivät jäljestämään hiukan erilaiseen maastoon bambien keskelle. Solen jäljellä oli tuoreet makaukset, jotka tutki tarkasti, mutta jatkoi matkaa itsenäisesti.

Solella oli mukavat treffit Nokian Edenin parkkipaikalla, sillä Huikon Katja kävi moikkaamassa Andyn viimeistä tytärtä. Katjan mielestäkin Solessa on todella paljon isä-Andyn piirteitä :) Oli kiva tavata pitkästä aikaa, Katja!

Sunnuntai aamuna suuntasimme sitten Metten kanssa MH-luonnekuvaukseen Kangasalalle. Nyt koiristani Maija ja Sini on luonnetestattu ja Sole sekä Mette luonnekuvattu. Luonnekuvaajina toimi Jorma Kerkkä ja Marina Bast, eli samat kuin Solellakin. Kultaisillenoutajille ei ole luonnekuvauksia Suomessa vielä kovin montaa tehty, KoiraNetin mukaan Sole oli kuudes ja Mette saattaa olla seitsemäs. Luonnekuvausten suoritukset tulevat tietokantaan varsin nopeasti, sillä pöytäkirjat menevät suoraan Kennelliittoon. Sole ja Mette ovat varsin erilaisia koiria, joten niiden erilaisuus täytyi näkyä myös kuvauksessa ja näin kävi. Luonnekuvauksessa on tiettyjä juttuja, joihin noutaja reagoi omalla tavallaan. Esimerkiksi etäleikissä Mette selvästi etsi leikittäjän "heittämää damia"  varvukoista. Niinhän ne on markkeerauksissa opetettu "etsi dami, älä reagoi ihmiseen..." :)

Muutamia kuvia Metten kuvauksesta.

Irti taluttumisesta ja kohti Takaa-ajoa.

Tästä se sujahti. Mettelle nelonen tästä osiosta kummallakin kerralla.

Aktiviteettitaso - Mette laittoi makaamaan ja seurasi tuomareita, kakkonen. Sole sai tästä kohdasta kolmosen.

Etäleikki.

Minnehän se dami tippu? Mette menossa tutkimaan.

Yllätys. Mette väisti, mutta ei kääntänyt katsetta pois.

Kävi nuuskimassa haalarit.

Haalarit ohitettiin reippaasti.

Aaveet. Mette haukahteli ja kiersi vasemman kautta aaveille. Otti kuitenkin itse kontaktin aaveeseen, kun oltiin halaus etäisyydellä (tässä tilanteessa Mette on irti ja tuli itse aaveen luo).

Laukaukset kytkettynä.

Lopussa palautetta kuuntelemassa. Mette osoitti olevansa sosiaalinen, leikkisä ja sillä on erittäin hyvä puruote, eli käyttää koko suuta tarttuessaan esineeseen. "Hyvä tarttuminen on vahvasti perinnöllinen ominaisuus", Marina Bast selitti. Mette oli ihan Mette kuvauksessa. Kuvauksissa Sole reagoi enemmään haalariin ja Mette taas räminään. Haalarilla Sole tuli minun luokse kun olin kyykyssä ja Mettelle riitti seisominen. Räminällä Sole taas tuli viereen, kun seisoin ja Mette, kun olin kyykyssä. Molemmat kuuntelivat laukaisia tarkkaavaisesti ja rupesivat etsimään ampujaa katseella.

ISO-Kiitos Piialle viikonlopusta, hyvin nukuttiin ja olihan meillä rauhallista viiden koiran kanssa, vaikka Piipari yritti ohjelmaa järjestää :)

Sella on oppinut kirjoittamaan tätille sähköpostia blogin kautta. Tosin joka toinen viesti jää hiukan hämärän peittoon, mutta ilmeisesti siellä lasketaan jo öitä, milloin saa tulla mettisiä treenaamaan ;) Myös Serena ja Iina hoitavat innokkaina koiria, Ottoa kiinnostaa enemmän marsut ja joulupukki.

Laitetaanpa pari kuvaa tästä koiratytöistä ja tietty Odesta.

Serena, Sella ja Sole, syksy 2008.

Serena, Sella ja berryt, joulu 2009.

Serena, Sella ja MH Ässät maaliskuu 2011

Myös Iinalla on koirat hallinnassa. Mettisten lauma ja Iinan omat koirat.

Ode-tonttuna.

Sole osallistui MH -luonnekuvaukseen eilen Maaningalla. Kuvaajina testissä oliva Jorma Kerkkä ja Marina Bast. Luonnekuvaus on hiukan erityyppinen kuin luonnetesti ja sopii mielestäni paremmin nuorelle koiralle. Luonnekuvaukseen koira saa osallistua 18 kk:den ikäisenä ja luonnetestiin 24 kk:den ikäisenä. Suurin ero taitaa olla siinä, että luonnekuvauksessa koira on paljon irti, luonnetestissä kokoajan kytkettynä. Lisäksi koiralla on palautumisaikaa enemmän, kun rastilta toiselle siirtyminen vie muutaman minuutin. Koiran täytyy olla myös hallinnassa, sillä sekuntikello tikittää joka osiossa. Myös viimeisessä osiossa oleva ampuminen tehdään ensin kahdesti koiran ollessa vapaana ja sitten kaksi kertaa kytkettynä. Ampuminen tehdään haulikolla. Ohjaaja ei saa puhua koiralle osioiden aikana, vasta kun testinohjaaja antaa luvan kehua koiraa.

Sole ratkaisi solemaiseen tapaan osiot ja oli kuvaajien mielestä erinomainen mallikoira. Sole reagoi ja osasi palautua nopeasti. Solen eleet ja ilmeet olivat helppo lukuisia ja se luotti minuun vahvasti.

Testi alkaa leikillä ja kontaktilla. Sole kiinnostui leikistä, mutta ei halunnut repiä patukka, kuten arvelinkin.

Etäleikissä mörökölli hiippailee metsässä.

Sole seurasi mörökölliä ensin tieltä...

ja meni lopuksi katsomaan.

Haalarit oli kuvauksen haastavin osio Solelle. Niitä piti haukkua.

Mutta tuli kuitenkin katsomaan nurkkasilmällä. Tässä Sole on vapaana ja se sai itse tulla haalarin luo. Testissä pitää monessa kohtaa päästä koira irti.

Tässä katsotaan palautumista. Sole kuljetettiin haalarin ohi kaksi kertaa ja sen reagointia seurattiin.

Reagointia räminän jälkeen seurattiin myös. Tässä Sole kävelee reippaasti minun edellä.

Ja ne aaveet! Sole seuraa aaveittein valumista kohti.

Hei tämä toinenkin liikkuu...

Tässä vaiheessa Sole on vielä kytketty...

...mutta nyt on vapaana, kun menen ottamaan aaveitten huput pois. Sole tuli mukana moikkaamaan aaveita.

Ampumisen ja loppuleikin jälkeen Solen ilme kertoo paljon... Kuvassa myös testinohjaaja.

Kiitokset Kirsille kuvauksen ikuistajana ja matkaseurana.

Kuva ei kerro ollaanko orava- vai lintujahdissa? Korkealle kuitenkin yltää, kun oikein kurkottaa!

Bailey ja Piret ovat päässeet toteuttamaan jokaisen noutajan haaveita ja ylpeänä esittävät isännälle noutamiaan saaliita. Metsästysonnea loppu jahtikaudelle!

Mettiset kävivät lenkkeilemässä lapinporokoirien Lenin ja Putin kanssa. Mukana myös Otto ja Iina ja kuvat nappasi Irina.

Miksi Karppi joutuu suihkuun jokaisen lenkin jälkeen?

Karppi ehtii juosta lenkin aikana paljon enemmän kilometrejä kuin muut. Lisäksi kun siihen yhdistetään vielä uintimatkat jokaiseen ojaan ja jorpakkoon, niin kyllä kunto kasvaa. Karppiin on taidettu ladata energiaa hiukan normikoiraa enemmän :)

Se on siinä - Super-Konna!

Meringue's Blackberry "Bailey" esiintyi Tornion KV näyttelyssä nuorten luokassa. Bailey sai laatuarvostelussa erinomaisen, voitti luokan ja SA! Niinpä Pönkkä osallistui myös paras urosluokkaan ensimmäistä kertaa ja sijoittui neljänneksi! Onnee valtavasti team Bee!

Näyttelyssä oli myös Berryjen Mike-iskä.

Piret oli myös mukana ja sai EH:n.

Tornion jännittävässä illassa 15.7.2011 ja tuomari Pentti Åmanin valvovan silmän alla sisarukset Meringue's Wildberry "Piret" ja Meringue's Blackberry "Bailey" näyttivät olevansa noutajia ja suorittivat taipumuskokeet hyväksytysti! Valtavasti Onnea pikku mettisille sekä ohjaajille Tainalle ja Leenalle sekä muille taustatiimiläisille!

Sellan kanssa vietiin Karppi ja Sole pienelle lenkille. Ajattelimme nopeasti koirat liikuttaa, ennenkuin Sella lähti raveihin Kalajoelle. Lenkki oli todella lyhyt, mutta jälkitöitä sen jälkeen hieman enemmään.

Tässä Karpin näkemys juhannusneidosta.

Karppi löysi peltotieltä rapakon ja piehtaroi kuin sarvikuono mudassa...

Nyt vain nautitaan rantaelämästä!

Me. Cranberry eli Karppi 18 kk uintireissulla kuvattuna. Ja pää ihan pihkassa...

Nauttikaa lämmöstä ja muistakaa juoda riittävästi!

OSN:n juhlaleirille oli valittu hienot puitteet Pudasjärveltä seurankunnan Hilturannan leirikeskuksesta. Viikonlopun aikana järjestettiin mejä-koe, taipparit, nome-kokeita sekä luonnetesti.

Piret ja Bailey osallistuivat taippareihin, saaliina molemmilla tällä kertaa nolla. Piret litisti linnun ja Bailey oli päivän viimeinen koira (32.) ja uupui odotteluun. Tsemppiä uuteen yritykseen Taina Ja Leena!

Piret tuo lintuja hakuruudusta Tainalle.

Tässä on Piretin taipparipöytäkirja:

Sosiaalinen käyttäytyminen: Suhtautuu ystävällisesti ja myönteisesti vieraisiin ihmisiin.

Uimahalu: Erinomainen uimahalu.

Hakuinto: Hakee koko ajan erinomaisella innolla.

Noutohalu: Ottaa empimättä riistat.

Nouto-ote: Tiukat otteet kaikista riistoista. Rikkoo yhden variksen.

Palauttaminen: Suoraan ohjaajalle.

Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen ja rauhallinen.

Itseluottamus ja aloitekyky: - (ei arvioitu, kun ei päässyt jäljelle)

Yhteistyö: Erinomainen yhteistyö.

Yleisvaikutelma: Tänään erinomaista uimahalua ja hakuintoa esittänyt narttu, joka valitettavasti rikkoo yhden variksen.
 

Leena ja Bailey odottavat vuoroa.

Bailey hakuruudussa, tuomarikokelas Tomi Sarkkinen opastaa.

Perjantaina arvostelin mejä-kokeessa ja lauantaina matkasimme Sinin, Konnan ja naapurin Väinö-tollerin kanssa mejä-kokeessa Ruotsiin. Väinö ja Konna jäljestivät näppärästi SE JVA tittelit, Sini oikaisi yhden kulman ja tuloksena kakkonen. Aina ei voi onnistua. Kiitos kuitenkin matkakumppaneille Tiina, Matille ja Marikalle ja onnea teille!

Huraa-Huraa-Huraaaaa uudet SE JVA - koirat!

Maija-mummon syntymäpäivän kunniaksi pitää katsastaa muutama pentukuva yhdeksän vuoden takaa :)

Yhtä tomeran näköinen kuin nytkin jälkitehtävässä

Ensimmäisiä näyttelytreenejä kasvattajansa hyppysissä

Ilmajoen MEJÄ-kokeessa 8.5.2011 Piret osoitti luokkansa ja täräytti AVO1/46p heti talvikauden jälkeen! Juha ohjasi. Piret tarvitsi vain kaksi koetta kahden AVO1 tuloksen hankkimiseen ja siirtyy kevyesti VOI-luokkaan! Kiitos Taina ja Juha taustatyölle ja Onnea koko teidän perheelle!

Tuomarina Kristina Erkkilä: "Ohjattu aloitus. Rauhallisesti, mutta innokkaasti jäljen päällä etenevä koira. Makaukset merkataan. 1.kulma tarkistuslenkillä, 2.suoraviivaisesti. 2:lla osuudella uuden metsätien ylitys tuotti päänvaivaa. Samalla osuudella toinenkin kohta, joka vaati tarkastuslenkin. Muuten erinomaista työtä."

Samana päivänä Me. Huckleberry "Milo" esiintyi Tampereen KV-näyttelyssä ja sai laatuarvosteluksi ERITTÄIN HYVÄN. Tuomarina Nils-Arne Törnlöv Ruotsista. Tästä se lähtee team Milo! Myös Milo on päässyt pari kertaa jäljelle. Hyvin Milo on sorkat löytänyt. Myös Baileylle (Me. Blackberry) tehtiin viikonloppuna eka jälki ja hyvin surffasi suopursuista sorkalle!

Loppuun vielä hieno pääkuva Me. Woodberrystä "Woodysta" Oulaisten näyttelystä. Kiitos kasvattien omistajille aktiivisuudesta viikonloppuna!

Osallistuimme isolla porukalla Oulaiseten ryhmänäyttelyyn, jossa kultaiset arvosteli Tuula Pratt.

Meringue's Woodberry "Woody" esiintyi ensimmäisen kerran ja sai junioriluokasta ERINOMAISEN ja sijoittui toiseksi kilpailuluokassa. Onnea Woody & Hannu ja Raija!    Meringue's Blacberry "Bailey" oli mukana nuortenluokassa ja sai ERINOMAISEN ja sijoittui kolmanneksi omassa kilpailuluokassaan! Onnitukset Bailey & Team Bee!  Meringue's Cranberry "Karppi" esiintyi rennosti nuortenluokassa ja sai ERITTÄIN HYVÄN. Kiitos Kirsi!

Meringue's Wildberry "Piret" tanssahteli nuortenluokassa ERINOMAISEN laatuarvostelun ja oli kilpailuluokassa toinen ja sai jälleen SA:n! Lisäksi Piret sijoittui ensimmäisen kerran paras narttu luokassa ollen NELJÄS! Hienoa! Kiitos Sari ja hyvä minä ;) Meringue's Solada "Sole" oli mukana avoimessa luokaassa ja sai ERINOMAISEN sijoittuen kilpailuluokan neljänneksi! Hyvä Pope!

POHJ & FI & SE & NO JVA BH TK1 Mäkiharjun Mainio Maija esiintyi veteraaniluokassa saaden ERINOMAISEN ja sijoittui hyvin raahelaisessa mummo-luokassa kolmanneksi. (Mukana olivat Sarin Bambi ERI2 ja Hilkan Sikke ERI1 BIS-VET) Maijalla on aina kummallisesti jarru päällä, kun kehässä pitäisi juosta... Kehän ulkopuolella temppumaakari keksii kyllä vaikka mitä ja askel ei paina!

Siinä vaiheessa, kun Sole sai arvostelussa erinomaisen, oli jokaisen aloittelevan kasvattajan unelma tosi - kasvattajaryhmä oli koossa!  Esitimme Irinan, Kirsin ja Leenan kanssa Berryt ja Sole-tädin ja olimme tasaisessa taistossa ROP-kasvattajaryhmä!!!

Hieno näyttelypäivä huipentui ryhmäkehiin! Ryhmämme oli Best In Show 2 kasvattajaryhmä! Kiitos kaikille mukana olleille!

Sole, Maija sekä Piret ja Karppi odottelevat vuorojaan auringon varjossa.

Woody.

Bailey.

Berry-pentujen isä "Mike" Tervolan näyttelyssä 23.4.2011 omistajansa Katrinan kanssa. (Kuva JB)

Meringue's Solada eli Sole kävi Haapaveden ryhmänäyttelyssä. Tuomarina Raija Tammelin ja palkintona Erittäin Hyvä.  Kuva Kati Heikkinen.

Kevään varma merkki on Vaasan KV-näyttely Botnia-hallissa. Mukaan tällä kertaa pääsivät Karppi, Piret ja Sole. Näyttelyyn lähdettiin Kirsin ja Maijun kanssa ja paluu matkalla meidän kyytin tulivat vielä Taina ja Inari-labbis. Kiitos teille kaikille mukavasta matkaseurasta. Näyttelytulokset olivat oikein mukavat: Meringue's Cranberry "Karppi" sai yli 15 kk:den ikäisenä tavoitellun EH:n eli nyt se voi jäädä kasvamaan kotia :) ja Meringue's Solada "Sole" esiintyi isossa AVO-luokassa ja se sai ERI:n.

Meringue's Wildberry "Piret" vakuuttavasti NUO ERI2 ja SA!!!! Onnea team Pörriläisille tien toiseen päähän :) Kuvan Piretistä on ottanut Hanna Pohjantalo.

Kiitos Kirsille Karpin esittämisestä ja Sarille Piretin sekä Solen luotsaamisesta!

Reissunaisia - Inarin häntä heiluu kuvaajalle, Karppi & Piret napittavat makupaloja ja Sole miettii, mitä tekis...

Vaasan valmistautuminen - Karppi trimmipöydällä.

Tyttö 2

Poika 2.

Meringue's Huckleberry " Milo" on saanut lausunnot Kennelliitosta, lonkat B/B ja kyynärpäät 0:0! Hienoa ja onnea Milon taustajoukoille!

Metten (Mäkiharjun Ximena) ja Miken (Solstrimmans Scandinavain Design) pentueesta on terveystutkittu nyt viisi berryä:

Meringue's Blackberry A/A 0:0

Meringue's Huckleberry B/B 0:0

Meringue's Woodberry C/C 0:0

Meringue's Cranberry D/D 0:0

Hienot tulokset muilla paitsi omalla Karpilla ;) Kiitos kaikille tutkimuksiin osallistuneille ja onnea!!!

Mette on muuttanut takaisin kotia ja valtaistuimelleen. Kotijengi otti Metten iloisesti vastaan.

Tässä Metten "poijaat", ikää 6 viikkoa.

Tässä tyttäret.

Pennuilla on hyvin samantyyppiset päät - paria kuvaa piti jo tarkemmin katsoa, että onko kuvat samasta pennusta...

Aika kuluu ja Metten pennut kasvavat silmissä!

Nyt ollaan jo siirrytty pentuaitauksen ulkopuolelle ja meno on se mukaista. Hetki leikitään ja sitten torkutaan. Ensimmäiset havainnot siivekkäisiin on tehty.

Hilkan villasukka saa kyytiä...

Ja sitten syliin...

Vähän leluilla leikkimistä...

Tulevan Kasvattajan täytyy oppia myös käytännön pikkujuttuja, kuten kynsien leikkaamiset ja pissojen siivoukset...

Ei näitä oikein ehdi edes kuvata, kun ovat virtaa täynnä... Pomp-Pomp-Pomppien...

Leikkimisen jälkeen on kiva torkahtaa...

Kuka näitä söpöliinejä voi vastustaa?

Me. Woodberry sai lonkka- ja kyynärkuvien lausunnot Kennelliitosta: C/C 0:0!

Nyt vielä odotellaan Baileyn ja Milon tuloksia pari viikkoa...

Eilen illalla osallistuivat Bailey ja Milo PEVISA-terveystarkastuksiin Oulussa Eläinlääkäriasema Akuutissa.

Röntgenkuvat lähtivät kohti Kennelliittoa lausuttavaksi ja silmissä ei todettu mitään perinnöllisiä sairauksia. Molempien lonkkakuvat näyttivät terveiltä ja kyynärpäät puhtailta. Nyt vain sitten jännitetään 2-3 viikkoa, jotta kuullaan Kennelliiton eläinlääkäreiden mielipide niistä. Jos on kirjautunut Kennelliiton Omakoirapalveluun, niin lausuntomaksu tulee aika nopeasti. Karppi kuvattiin 28.2, kuvat oli vastaanotettu Kennelliittoon 4.3, sain laskun Omakoiraan 8.3 ja tulokset tulivat 14.3. (Omakoirapalvelu)

Lämmin kiitos Leena & Bailey ja Jussi & Karoliina sekä Milo! 

Milo pötköttelee ennen kuvasta.

Bailey jatkaa vielä nokosia heräämössä.

Käytiin eilen illalla Serenan ja Sellan kanssa katsomassa Metteä ja sen pentuja.

Serena hevostyttö 5,5 v.

Sella koiratyttö 4v.

Tulevaisuuden jäljestyslupaus 4 vkoa?

Meringue's Wildberry "Piret" B/B 0:1

Meringue's Cranberry "Karppi" D/D 0:0

Porokoira Lenin tulokset olivat C/B 0:0

Japanin maanjäristysuutisia seuratessani Solada kipitti pirtin patjalle. Vähän ajan kuluttua se alkoi muikistelemaan petillä ja kun tarkemmin katsoin, huomasin sen löytäneen jostain kurkkupastillin. Kuvista päätellen taisi olla liian äkäinen Solen makuun...

Kaikkea ei kannata suuhun laittaa...

Metten pennut ovat nouseet tomerina jaloilleen ja pikku hännät heiluvat. Maailmaa katsellaan nappisilmillä, mutta vielä pentujen päätyönä on syöminen ja nukkuminen. Parin viikon päästä ne alkavat juoksemaan Mäkkärilän lelulaatikoille.

Karppi on käynyt näyttelykurssilla aina kerran viikossa. Siellä ollaan harjoiteltu seisomista, juoksemista ja kaikkea muuta pientä näyttelyjuttua. Juoksemista Karppi rakastaa ja mittakeppi ei ollut mikään ongelma. Tässä kuvia viimeiseltä kerralta. Luottohandlerimme Kirsi narun nokassa, Karppi kiittää jälleen! Kiitokset mukavasta kurssista kurssikavereille ja vetäjille!

Harjoitukset alkaa. Näyttelyremmi on jo vaihdettu.

Sole oli mukana seuraneitinä kehänlaidalla.

Tuomarina Täti Monica leveälierisessä hatussa ja ponchossa.

Sitten kokeillaan runkoa.

Ja vielä mitataan korkeus.

Sitten päästiin juoksemaan, yksin ja yhdessä.

Välillä vain hengailtiin ja odoteltiin kehän laidalla. Sitähän se on näyttelyissäkin ;)

Treenien jäkeen kävimme vielä hallilla näyttelykokouksessa. Siellä likat nuuskuttelivat näätiä. Kotia päästyämme Sole oikaisi heti petille. Tais olla rankka reissu :)

Berryjen täytettyä 15 kk:tta olemme aloittaneet PEVISA tutkimukset Karpin, Piretin ja Woodyn (Me. Woodberry) kanssa. Lisäksi meidän mukana oli Leni-porokoira tyttö (siskoni Irinan Poropeukalon Syvä Taivas). Silmät kolmikolta peilattiin terveiksi jo tammikuussa. Nyt odotellaan vaan Kennelliiton kantaa, miltä luustokuvat näyttävät heidän mielestään.

Tärkeintä on kuitenkin, että kyynärnivelet näyttivät olevan kaikilla koirilla puhtaat, sillä suurin osa koiran painosta nojautuu juuri etujaloille. Varsinkin portaissa kulkiessa ja hypätessä. Jos lonkat ovat "löysät" mutta puhtaat, pärjää koira hyvinkin pitkäikäiseksi, kun sen kunnosta huolehditaan. Meillä kotona on tällä hetkellä Sinillä C/D lonkat. Sini pidetään sutjakassa kunnossa, sillä ylipaino lonkkavikaiselle koiralle on pahasta. Sen lisäksi hyvä lihaskunto auttaa koiraa ja hieronta silloin tällöin jumitusten estämiseksi. Paras liikuntamuoto Sinille on kesällä uiminen ja talvella lenkkeily vapaana, niin se saa säätä vauhtinsa omaan tahtiin. Koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin takia onkin hyvä tietää, minkälainen luusto koiralla on.

Kiitos taas mukanaolosta Irina, Taina ja Hannu!

Karppi ja Piret odottelevat vuoroaan, Leni ja Woody on jo rauhoitettu.

Tässä ollaan kuvausten jälkeen vähän pökkyrässä. Woody nukkuu edessä, Karppi yrittää jo seisoa ja Piret pötköttelee takana. Koirat rauhoitetaan kuvausten ajaksi, joten niille ei saa antaa 12 tuntia ennen ruokaa. Karppi oli vielä illallakin niin pökkyrässä kotona, että se sai ruoka vastaa seuraavana aamuna. Illan se nukkuikin huonoa oloaan pois. Rauhoitusaineista tulee 28 vuorokauden karenssi näyttelyihin ja kokeisiin doping-sääntöjen johdosta. Eli nämä koirat eivät osallistu seuraavan kuukauden aikana mihinkään viralliseen kokeeseen tai näyttelyyn.

Bailey (Me. Blackberry) kävi Tornion ryhmänäyttelyssä Raine Markku Santamäen arvosteltavana. Arvostelu oli hyvä ja Bailey sai JUN EH:n. Karppi, Piret ja Sole oli myös ilmoitettu samaan näyttelyyn, mutta minun kovan kuumeen ja keuhkotaudin takia jäimme pois tällä kertaa. Kiitos Leena ja Pönkkä!

Kuvat Pönkästä on Leena kameralla napannut Katrina Bäckström.

Käytiin Kirsin ja Kiitsin kanssa ulkoilemassa takametsissä. Karhut olivat vielä unten mailla, mutta jäniksiä siellä oli valtavasti. Mette-mamma jätettiin jo kotia.

Maija-mummostakin yksi kuva.

Ja Karppi. Piskuinen oli nukahtaa jalkoilleen kotimatkalla. Ihmekkös tuo, kun viiletti umpihangessa ees taas... Kiitos Kiitsille ja Kirsille tarpomisseurasta :)

Näyttelyssä oli mukana marjoista Meringue's Blackberry "Bailey" JUN ERI3, Meringue's Huckeleberry "Milo" JUN EH, Meringue's Cranberry "Karppi" JUN EH ja Meringue's Wildberry "Piret" JUN ERI3 + SA sekä avoimessa luokassa esiintyi Meringue's Solada "Sole" AVO ERI! Kultaiset arvosteli Paavo Mattila!

Kiitos Leena, Jenna, Jussi ja Taina näyttelypäivästä!

Kaunis kiitos Kirsille Karpin ja Solen esittämisestä ja Sarille Piretin luotsaamisesta!

Karppi puree ylähuulta.

Pirreli-pörriäinen nappasi tyylikkäänä SA:n!

Milo treenaa vielä ulkona kehän jälkeen, pilvisen sään valo ei oikein tahtonut riittää kuvaan.

Juniorinarttujen kilpailuluokka, Piret ja Sari kolmantena. 

Toivottavasti vielä löydämme "Pönkän ja Popedan" kuvat...

Meringue's Solada 25kk.

Karppi (Me. Cranberry), Piret (Me. Wildberry) ja Woody (Me. Woodberry) aloittivat pentueen viralliset PEVISA-tutkimukset (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) käymällä silmätarkastuksessa. Kaikilla oli terveet silmät, hienoa! Kiitos Hannu ja Raija, että käytitte myös Woodyn tarkastuksella!!! Tänks Taina!

Valokuvattaessa Woodylla oli virtaa kuin pienellä villiponilla, mutta yhteen otokseen saatin hiukan oikeaa mallia :)

Woodylla on hyvin samanlainen pää ja ilme kuin muilla sisaruksillakin!

Milo (Me. Huckleberry) kävi pikavisiitillä eilen illalla. Yksi kuvakin napattiin, mutta seisomakuvaan oli ulkona liian kova tuuli ja tuisku. Kiitos vierailusta Milo&Jussi!

Lauantaina 8.1. kävimme Kajaanin KV-näyttelyssä Berryjen kanssa.

Vasemmalta Piret, Karppi ja Bailey. Bailey on jo käynyt kehässä ja tytöt odottavat vuoroaan (copyright Taina Kytölä).

Blackberry " Bailey" ja Cranberry "Karppi" hakivat kokemusta ja hienosti Erittäin Hyvällä pääsevät jatkamaan aikanaan myös mejässä :) Kiitos Heinille Baileyn ja Karpin luotsaamisesta. Wildberry "Tähtisilmä-Piret" esiintyi kauniisti handlerina Sari Pirttinen. Junioriluokassa oli yhteensä 15 narttua paikalla ja Piret voitti luoka ERINOMAISELLA ja sai vielä SA:n eli pääsýlipun paras narttukilpailuun. Parhaan nartun valinnassa Piret pääsi seitsemän parhaan joukkoon, mikä on hienosti, kun narttuja oli kaikkiaan 59 kpl. Onnea Tainalle ja Juhalle :)

Paras narttu-kisa, Piret oikealla (copyright Taina Kytölä).

Tässä Piretin arvostelu:

Mettiset ovat päässeet Kirsin ja Aleksin kanssa metsälenkille.

Sini, Maija ja Sole sekä Aleksi ekakierroksella

Sole, Karppi ja Mette toka kierroksella.

Sole ja Aleksi.

Kiitos Kirsi ja Aleksi kuvista sekä lenkityksestä!

Meringue's Solada eli Sole täyttää tänään kaksi vuotta. Onnea omalle lellipennulle!!!

Solen kaverit pentulaatikossa.

Kissa on löytänyt linnun?

Sole ja saaliina Maijan häntä.

Sole harjoittelemassa.

'

Karpin synttärikemuissa oli mukana myös Puti ja Leni lapinporokoirat. Nalle Puh joutui kiistakapulaksi.

Karppi, Puti ja Metten nenä

Leni ja Puti repii nallea, Sole rientää kannustamaan...

Karppi, Sole, Sini ja mustat

Puti, Leni, Karppi ja Sini

ja rikkihän Nalle Puh tässä käsittelyssä meni!

Hirvijahdissa Pyhännällä. Kiitokset taas Raahen Eränkävijöiden mettämiehille, kun ottivat meidät mukaansa!

Aamulla passipaikalle ajettaessa, sarvipää oli tulla edellä ajavan auton konepellille isolla tiellä. Iltapäivällä väijytys onnistui ja vasa nurin raivion laitaan!

Eki ja Sinikka saivat herkullista ruokatorvirustoa.

Tämä vasa oli viime viikkoista suurempi. Ekiä ei hirvet hirvitä.

Vain kaksi ajoa tällä kertaa. Keli oli huomattavasti märempi, mutta se ei jahtikoirien menoa hidastanut :)

Irina & Eki ja Hilkka & Sinikka kodalla.

Mette ja Sini täyttävät tänään 5 vuotta! Onnea! Onnea myös sisaruksille!

Ovat ne sitten joskus osanneet olla sieviä ja pieniä, nyt vain sieviä. Kumpi on kumpi? :0)

Tunnelmia hirvimetiltä. Ajoketjuun osallistuivat Irina Ekin ja Hilkka Sinikan kanssa. Kiitokset meidät mukaan ottaneille Raahen Eränkävijöiden porukoille!

Passissa. 

Lähdössä viimeiseen ajoon louhikkoiseen maastoon, josta hirviä ei vielä oltu tänä syksynä haettu.

Ajonaiset oransseissa!

Porukan koirakalusto oli mielenkiintoinen: suomenajokoira, kultainennoutaja, lapinporokoira, karkeakarvainen saksanseisoja ja labradorinnoutaja! Ei siis hirvikoiria, mutta hirvet löytyi :)

Vasa nurin!

Eki ja Sinikka pääsivät tutustumaan kaatoon.

Tyytyväisiä mettämiehiä. Vasa ruuhessa matkalla tielle.

Tätä voisi kokeilla toisenkin kerran!

Osallistuimme Maijan kanssa Naisten Hakuun Torniossa 2.10.2010. Edellisestä käynnistä noutajien metsästyskokeessa oli kulunut jo kolme vuotta, mutta kahdella harjoituskerralla kertasimme Maijalle tehtäviä ja niin vain taas tulosta tuli. Tuomarina alokas-luokassa oli Antti Nurmi. Maija teki tehtävät innokkaasti, mutta toinen markkeeaus unohtui kauempaa lokkia hakiessa ensin ja jäi näin noutamatta. Hyvin Maija kattoi hakualuettakin ja tooosi ylpeänä toi pupun ruudusta.

Kova tuuli piti päivän viileänä ja suorituksen jälkeen Maija vielä pulahti mereen. Tässä ollaan jo autolla kuivattelemassa.

Tässä yleisilmettä hakualueesta. Kauimmainen koskelo oli tuon kivisen niemen kärjessä.

Ja oli paikalla tuttujakin :)

Piret on ollut meillä muutaman päivän juoksuhoidossa. Rauhallista porukkaa, vaikka kuva on otettu ensimmäisenä iltana. (Edestä: Piret, Karppi, Sini, Maija)

Tässä syy, miksi meillä ei ole mattoja missään. Karppi rakastaa siivoamista eikä matot koskaan ole siellä missä niiden pitäisi olla! (Tämän vuoden vanhan kännykän kamera vaan on tosi huono!)

Karppi pääsi pitkästä aikaa jäljelle, sillä edellisen kerran se jäljesti heinäkuussa. Menohaluja ainakin löytyy!

Tavoilleen uskollisena Karppi merkkasi makaukset maaten. Kaadoksi laitettiin pikkusorkka, kun kerran etelässäkin niitä kokeissa käytetään :) Eipähän tule sitten yllätyksenä, jos joskus eteen tulee! Vähänkö leuhka, kun ei voinut edes kameraan kurkistaa... Ylpeänä kantoi kuitenkin autolla saakka. Sole oli vähän sitä mieltä, että missähän se sorkka on, kun kaadolla odottikin pieni peurankinttu.

"Minkä pienenä oppii, sen myös vanhana taitaa."

Piret (9kk) nouti ensimmäisen heinurinsa sorsatuksen aloituspäivänä iltalennolla Ruovedellä. Kiitos kuvasta Taina ja Juha! Vähänkös kasvattaja on ylpee :) Ja Piretillä on mummon otteet!

Kävimme Kirsin ja Kiitsin kanssa lenkkeilemässä lämpöisenä perjantai iltapäivänä. Kuvien copyright Kirsi.

Tunnistatko koirat kuvasta? Vastaus lopussa.

Mette miettii, että mitähän sitä seuraavana tekis?

Kiitsi, Karppi (kaukana) ja Sole.

Sini lenkin jälkeen vakiopaikalla kiviaidalla tähystämässä.

Ensimmäisessä kuvasssa vasemmalta oikealle: Sini, Karppi, Sole, Maija ja Mette. Menikö oikein?

Lauantai aamuna lähdimme Marikan, Serenan ja Sellan kanssa porukalla Puolangan ryhmänäyttelyyn. Näyttelyyn oli ilmoitettu Karppi, Sole ja Maija. Lisäksi näytelmiin osallistui myös Keminmaan Bailey. Näyttelypäivä oli aurinkoinen ja kuuma. Pennut esiintyivät ensin. Bailey oli paras urospentu ja sai kunniapalkinnon. Karppi oli ainoa narttupentu ja sai kunniapalkinnon. Siellä Bee ja Karppi juoksivat sitten peräkkäin ja Beestä tuli ROP, rotunsa paras pentu ja Karpista VSP eli vastakkaisen sukupuolen paras pentu. Hienosti Berryt esiintyivät :) Sole oli arvatenkin Jukka Kuusiston makuun kevytrakenteinen, mutta sai hyvänarvostelun EH3 ja esiintyi hienosti. Maija esiintyi toisen kerran veteraaneissa ja sai Tuula Pratilta erinomaisen ja sijoittui luokassa toiseksi. Hyvä Maikki! Onnea Team Bee!

kuvissa Meringue's Blackberry "Bailey" ROP-pentu, tuom. Jukka Kuusisto

Meringue's Cranberry "Karppi" VSP-pentu, tuom. Jukka Kuusisto

"Tasapainoisesti kehittynyt pentu. Hyvä pää, kaula ja selkä. Sopivasti runkoa. Hyvin kulmautuneet takaraajat. Liikkuu hyvin.

Meringue's Solada "Sole" EH3, tuom. Jukka Kuusisto

"Kauniisti esiintyvä. Antaa hieman kevyen kuvan. Hyvä pää. Vahva selkä. Hieman lyhyt olkavarsi. Oikea-asentoiset raajat, jotka saisivat olla voimakkaammat. Liikkuu hyvällä askeleella."

Mäkiharjun Mainio Maija "Maija" ERI2, tuom. Tuula Pratt

"8-v. vet-narttu, joka esitetään erittäin hyvässä kunnossa. Kaunis pää & ilme. Edelleen hyvä pigmentti. Kaunis kaula. Riittävästi kulm. edestä, sopivasti takaa. Hyvin kehittynyt rintakehä & runko. Vankka luusto. Hyvä askelpituus, aavistus ahtautta takana. Löysyyttä edessä. Hyvä turkinlaatu."

Lauantai iltana ajelin vielä Pyhännälle tekemään jälkiä. Eilen sitten osallistuimme Konnan kanssa ensimmäisen kerran mejä-voittajaluokkaan, sillä luokkanousu ykkösen Konna sai vain viikko sitten. Konna näytti taitonsa ja tuloksena hienosti VOI1 46/50p! Upea koira, jonka työskentelyä on ilo seurata!

Tänään Raahea hellii yli +34 lämpö.

Piretin kotiväki on laittanut pikkulikoille punkan pihalle viilentelyä varten! Mainio kuva!

Maija, Mette ja Sini kävivät silmätarkastuksessa ja kaikkien silmät todettiin terveiksi. Hienoa!

Tänään kävimme Maijan, Metten ja Karpin kanssa näyttelyissä Ylivieskassa, jossa tuomarina oli Hannele Jokisilta. Karppi oli ROP-pentu, Mette voitti käyttöluokan erinomaisella ja Maija tepasteli veteraaniluokassa erinomaisella kolmannelle sijalle. Maija ja Mette osallistuivat myös Mäkkärilän kasvattajaryhmään, joka oli ROP-kasvattaja. Kiitosta vaan näyttelyseuralle ja kelpo kenneltyttö Hilkalle!

Karppi ensimmäisessä näyttelyssä.

ROP-kasvattajaryhmä oli Mäkkärilän mummu-luokka: Bambi 11v. Nita 10v. Maija 8v ja Mette 5v. Onnea! Onnea!

Sari Pirttinen kuvasi myös Maijan ja Metten kehässä.

Karppi

Puti ja Sole

Leni ja Karppi hippasilla - hampaat iskuvalmiina...

Mette venyttää makupaloja kohti...

Sole ja Leni

Mette ja Sole

Karppikin harjoitteli... Kamera ja autossa haukkuva Leni kiinnosti enemmän.

Sole, Karppi ja Mette lorkkimassa Juhannusaattona.

Majakka ja perävaunu - Sole & Karppi.

Pitkä piina on vihdoin päättynyt, sillä Helsingin Yliopiston Patologian osastolta on tullut Karpin tulokset! Lisäksi olen keskustellut Karpin leikanneen eläinlääkäri Leena Oksan kanssa tästä patologieläinlääkärin loppuarviosta.

Uudismuodostuma ei ole kasvain ja se ei ole mikään synnynäinen vika eikä perinnöllinen sairaus. Tämä on hieno juttu! Uudismuodostuma (halkaisija n. 3 cm) on ollut krooninen, rakenteeltaan ontelomainen fistelikanava. Näytteessä ei ole ollut enää havaittavissa vierasta materiaalia, mutta siinä on ollut runsaasti arpikudosmuodostumaa. Tämä uudismuodostuma on syntynyt todennäköisesti traumasta, johon leikanneen eläinlääkärin mukaan voisi johtaa seuraavanlainen teoria tai teoriat tai niiden sekoitus:

Karppi on helmi-maaliskuussa nakertanut tai järsinyt puutikkua / olohuoneen puista lelukoria, josta on mennyt puutikku suun limakalvon läpi. Puutikku on painunut / valunut koiran sisällä maanvetovoiman johdosta alemmas leuan alle / kurkunpäähän. Sen jälkeen tulehdusreaktion myötä koiran elimistö on ruvennnut rakentamaan tätä fistelikanavaa poistaakseen vierasaineen elimistöstä. Alussahan tämä uudismuodostuma oli vain pieni muhkura. Pahkura on vaan kasvanut ja yrittänyt poistaa tätä "puutikkua" tms. Tai toinen tällaisen reaktion laukaisija voi olla jokin muu kudoksen mekaaninen trauma. Se on voinut syntyä koiranpentujen rajussa "puren sinua kurkusta"-leikissä.

Tältä Karpin kaula näytti viikko ennen Helsinkiin lähtöä. Tämä iso patti ei ole se varsinainen fisteli, vaan reaktion aiheuttaamaa "turvotusta ja arpikudosta". Varsinainen syy oli paljon syvemmällä, mutta tämäkin patti oli kivikova.

Oli syy mikä hyvänsä, pääasia on, että Karppi voi nyt palata normaalin noutajanpennun elämään. Sehän on ollut viimeiset pari kuukautta pumpuleissa, kun pahkuran syytä ei tiedetty. Tottakait kaulaa ja kurkunpäätä seurataan nyt edelleen, mutta eiköhän tämä tästä! Ainakin Karppi on sitä mieltä, että hän tarttis jotain pientä toimintaa :)

Tänään Sole ja Karppi pääsivät ensimmäisen kerran kunnon riehumislenkille sitten Karpin leikkauksen. Ja ajattelin tehdä pienen siistin lenkin viereisellä pellolla, mutta toisin kävi...

Tilanne vielä hallinnassa, Sole edellä, Karppi perässä.

Mutta sitten löytyi mutaoja ja hetken kuluttua neidit näyttivät oxford down-lampailta...

Karppi. No onhan sillä vähän selässä puhdasta kohtaa :)

Bailey (Me. Blackberry) osallistui tänään Rovaniemen KV-näyttelyyn ollen PUP2 ja saaden kunniapalkinnon! Tuomarina Per Iversen Norjasta, Hienoa Team Blackberry!

Samassa näyttelyssä Berry-pentujen isä Solstrimmans Scandinavian Design "Mike" sai SERTin ja VARA-CACIBin, joka vahvistetaan CACIBiksi! Hienoa ja Onnea!

Meillä on ollut "pientä" vastustusta viime aikoina. Karpin sairasloma alkaa olla paremmalla puolella, mutta minulla on nyt keuhkokuume. Onneksi hengitys alkaa pikkuisen jo helpottamaan, mutta yskiä saa edelleen. Lisäksi armas kulkupelimme on joutunut jälleen telakalle...

Karppi kaulurinsa kanssa. Kauluria saatiin paikkailla kirkkaalla teipillä ainakin sen 50 kertaa, sillä monta kertaa se hajosi ja murtui Karpin riehakkaassa menossa. Valjaita pidimme Karpilla koko kaulurin pitoajan, sillä penneli oli helpompi saada hallittua hillitsemällä menoa valjaista. Karpin jalkojen karvattomissa kohdissa on ollut joko tippa tai siitä on otettu verikokeita. Nyt pitää vain jaksaa odotella patologin tuloksia, Karppi on tosi pirteä tällä hetkellä.

Tikkien poisto sujui hyvin. Laitoin Karpin pöydälle kyljelleen ja eläinlääkäri Jarmo Hämäläinen napsi jäljellä olleet tikit ja samalla kokeili kaulaa. Osan tikeistähän Karppi sai kaulurista huolimatta itse poistettua raapimalla. Karppi ei pyristellyt pöydällä lainkaan ja eikä tehnyt elettäkään noustakseen pystyyn tikkien poiston jälkeen. Lopulta eläinlääkäri kuiskas Karpille, ettei sinua nyt ole nukutettu ja voit nousta... Fiksu pentu.

Karppi kävi myös puntarilla ja painaa nyt 26,5 kiloa. Karppi syö tällä hetkellä Royal Caninin Maxi Junioria 8,5 dl päivässä ja kasvaa edelleen jalkojaan pitemmiksi :) Karppi on säkäkorkeudeltaan suurinpiirtein Solen kanssa samassa eli noin 54 cm, mutta on rakenteeltaan pitempi runkoinen. 

Pallo suuhun vaikka mikä olis!

Maija kävi eilen Kirsin kanssa Muhoksen ryhmänäyttelyssä ja sai EH2 veteraaniluokasta. Tuomarin mukaan mummo-koira oli muistanut olla ruoka-aikana kotona ja toki viime viikkojen vähäinen liikunta oli tehnyt osansa. Kaunis kiitos kuitenkin Kirsille Maijan toimintapäivästä!

Berry-pennuilta olemme saaneet kuvaterveisiä:

Riina (Me. Rowanberry) uinti reissun jälkeen.

Woody (Me. Woodberry) nurtsilla auringonotossa.

Milo (Me. Huckleberry) rentona jätkänä junailemassa.

Karppi joutui matkustamaan eläinlääkäriin Helsinkiin kaulassa olleen uudismuodostuman takia. Iso pahkura leikattiin kurkunpään oikealta puolelta, ihan pääverisuonten vierestä, mikä tekikin leikkausesta erittäin vaativan. Karppi vietti yön sairaalaassa tarkkailtavana ja seuraavana päivänä pääsimme kotimatkalle. Nyt vain odotamme kuukauden, kunnes kuulemme, mitä patologin tutkimustulos kertoo. Kiitos Eläinsaairaalan henkilökunnalle Karpin hyvästä hoidosta! Nyt yritämme pitää potilaan rauhallisena, jotta iso leikkaushaava kurkussa/kaulassa parantuu. Tosin yksi kauluri ollaan jo säretty runnomalla ja raapimalla. Lisäksi Sole yrittää auttaa parhaansa mukaan Karppia kääreiden poistamisessa. Karpin leikkauksen takia jouduimme siirtämään lauantaille sovitun pentutreffi-päivän.

Hilkka vei meidät keskiviikkona Vihannin rautatieasemallle.

'

Menomatkalla. Eka kerta junassa ja uni maistuu.

Paluu matkalla Karpilla oli lämpöä, joten muumipyyhe suojasi junan vedolta.

Eilisellä rantareissulla oli kännykkä taskussa, joten pari kuvaa sillä napattuna...

Sole edessä, Karppi takana risu suussa.

Karppi klooraa palloa kohti.

Karppi rantautuu vasemmalle, Sole oikealla.

Kävimme tänään Solen ja Karpin kanssa ensimmäisen kerran uimassa tälle keväälle - tosin Karppi oli eka kertaa eläissään ison veden ääressä.

Päästin molemmat koirat irti ja Sole meni rantaan kärkkymään, jos jotain haettavaa heittäisin. Heitin Solelle tennispallon veteen ja samalla Karppi laukkasi rantaan ja loikkasi perään uimaan. Karppi olikin oikea vesipeto. Sukelteli ja haki palloja kaukaa ulapalta. Karpista oli sitä hauskempaa, mitä korkeammalle vesi loiskui rannalta hypätessä. Ei ollut mennyt harjoittelu pentuaikana juomakupissa hukkaan, niin oli varmat uintiliikkeet :) 

Tässä kuvasssa velipoika Bailey uiskentelee Indyn kanssa Kemijoessa (copyright Erkkilät)

Äitienpäivänä järjestettiin Haukiputaalla GoldenRingin päänäyttely, jonne oli ilmoitettu 173 kultaistanoutajaa. Mukana näytelmissä olivat Bailey, Milo, Piret ja Sole sekä Maija. Päivä oli sateinen ja kylmä. Paikalle tervehtimään tuli myös Hilla-tyttönen perheensä kanssa. Pikku-pojilla meni esiintyminen hienosti: Milo oli pienten urospentujen toinen kunniapalkinnolla ja Bailey heti perään kolmas! Piret-pikkulikka oli luokassaan toinen, mutta esiintyi todella hyvin vain kahden harjoituskerran kokemuksella ;) Sole sai laatuarvosteluksi Erittäin Hyvän ja Maija taas Erinomaisen ja sijoittui luokassa neljänneksi. Kuvat tapahtumasta on napsinut Karoliina, kiitos kuvista! Kaunis kiitos Kirsille koirien esittämisestä!

Milolla on musta hihna, Bailey menee edellä ;)

Milo liikkui todella nätisti hihnassa.

Ja tässä viikon harjoittelun tulos! Hyvä Jussi!

Pikku-B ja Lennu

Milo ja Hilla tervehtivät toisiaan kehän laidalla.

Kirsi esitti Piretin ja hyvin pikkulikka malttoi olla tuomarin käsiteltävänä.

Piretin tyylinäyte. Hyvin pysyi "Keto-orvokki" jaloillaan eikä kellahtanut heti selälleen...

Loppuun vielä kuvia Milon rantakauden avajaisista. Jäitä kyllä vielä näyttäis olevan...

Sole avasi eilen hienosti näyttelyuransa Pyhäjärven ryhmänäyttelyssä. Ulkomuototuomari Paula Rekiranta antoi laatuarvostelussa  erinomaisen ja sijoitti Solen vielä kilpailuluokassa toiseksi. Narttujen junioriluokassa esitettiin kymmenen koiraa, joista kuusi saivat laatumaininnan erinomainen. Ei yhtään hullumin Solelta! Nyt Solella on plakkarissa tärkeä näyttelytulos yli 15 kuukauden ikäisenä koepuolta ajatellen.

Sole on ilmoitettu myös kahden viikon päästä olevaan kultaisten päänäyttelyyn Virpiniemeen. Siellä esiintyy yli 170 kultaistanoutajaa, mukana myös pari Berry-pentua pentuluokissa :) Muita näyttelyreissuja meille ei tänä kesänä ehkä sitten tulekkaan, kun mejä-harrastus viikonloput ovat vallanneet kalenterin.

Näyttelyssä upeat kuvat Solesta on ottanut Sari Pirttinen. Kiitos kuvista Sari! Yöpaikka varmistui :)

Meidän uusi tulokas on kastellinpaimenkoira. Rotu vartioi pihapiiriä ja muuta laumaa tarkasti sekä ilmoittaa kulkijat tiellä. Väriltään koira on tuhkanharmaa & hiekanruskea. Laumaamme Simppu on sopeutunut vallan mainiosti.

Hapsuvarvas Solada harjoittelee kovasti näyttelymalttia. Solen turkki ei ole tuuheimmillaan, mutta näyttelyihin on nyt mentävä, sillä tänä kesänä ei ole vapaita viikonloppuja näyttelyille. Nuo viimeisetkin haivenet pitäisi alkaa tasoittelemaan uusilla ohennussaksilla, jotka tosin vielä ovat kaupassa ;) Kiitos vierailusta ja kuvausavusta Piia Veera!

Apulaishammaslääkäri-Milo kävi moikkaamassa siskolikkaa. Lenkitettiin pennelit pellolla ja sinne jäi Karpin neljä hammasta. Milo oli ihan vaaleanpunainen... Kiitos vierailusta!

Leni-lapinporokoira käväisi kylässä lauantaina ja samalla reissulla Leni päätti uudistaa meidän makuuhuoneen sisustusta pureskelemalla pitkien verhojen alaosiin reikiä... Miten se ehtikään???

Viikonloppuna mettiset ulkoilivat paljon. Sunnuntai-iltana kävin Mäkkärilässä asettamassa Vuoden 2010 tavoitteet meidän mäkkäriläisille ja kuvaamassa Nice-pentueen. Tässä MH. Nice Surprise.

Tänään otimme Irinan kanssa pari harjoituskuvaa Solesta ja Karpista. Sole ei olisi millään malttanut olla paikallaan, kun pihalla leikkivät Otto ja Iina. Kävimme ennen kuvausta Iinan kanssa lenkittämässä koiria. Sole seurasi sielläkin Iina kuin hai laivaa. Karppia ei lasten leikit kiinnostaneet. Vaikka Sole on pudottanut turkin kokonaan, olen päättänyt käyttää sen näyttelyssä yhden kerran huhti-toukokuulla. Maaginen 15 kk:den ikähän on jo ylitetty :) Solen terveystarkastukset ovat myös ohjelmassa tänä vuonna.

Sole 16kk

Karppi 4kk

Lenkillä Lenin ja Iinan kanssa. Mette etualalla, Sole ja Leni ojassa, Sini puolessa välissä ja Maija horisontissa.

Talvi on ollut aivan ihana, kun on kerrankin ollut lunta!!! Nythän sitä ei enää sitten sada lisää, sovitaanko niin ;) Maijakaan ei ole mikään pikku tyttö ja joissakin kohdissa lenkkipolkua on lunta leukaan asti.

Tuuli on juoksuttanut lunta mettisten formularadalle. (Sole on oikea linssilude)

Aurauspalvelu tuli perässä, mutta pikku traktorillekkin oli nyt liikaa lunta.

Ojaan on päästävä vaikka mikä olisi! Solen on tarkistettava metsäneläjien asumukset ojanpenkalla.

Lumipallokuningatar kantaa lumipalloja mukana, jos vaikka joku sattuis niitä heittelemään. Talven ainoana suvipäivänä Sole kantoi lumipalloja kotiin asti. Hännässäkin oli välillä niin paljon paakkuja, ettei Sole jaksanut enää nostaa sitä.

(kuvat kännykällä napsittuja)

Tänään Kiitsi-saksanpaimenkoira sai kaksi uutta ystävää - Solen ja Karpin.Ensin Kiitsi paimensi pakkaskelissä "lammaslaumaa" eli Maijaa, Metteä, Siniä ja Solea.

Kiitsi huomaa: "Lammaslauma on karannut kauas horisonttiin, nyt tuli kiire"

"Koettakaapas pysyä muodostelmassa" komentaa Kiitsi.

"Vihdoinkin sain ne pysymään aloillaan, joten ottakaa se kuva äkkiä", huokaisee Kiitsi.

Kiitsin seuraava tehtävä oli pitää pikku karitsa aloillaan valokuvausta varten. Kirsi kertoo tehtävästä.

Kiitsille luvataan herkku palkka, jos karitsa saadaan kuvattua.

Kiitsi yrittää houkutella pikkuista tonttu-lelulla, mutta se vain juoksee.

Nyt melkein jo samassa kuvassa.

Kiitsin katse kääntyy kohti makupaloja ja karitsa luikahtaa liikkeelle. Pikku pennelikin taitaa tietää missä makupalat ovat...

Ja lopultakin onnistutaan - eli Karppi ja Kiitsi! (Huom! Karpilla vaaleanpunainen perintöpanta kaulassa)

Loppuun Milo-vuorenvalloittaja - mutta kenenkähän ovat nuo vaatteet?

Kulunut viikko ja myös viikonloppu on sujahtanut ohi lähes huomaamatta. Enemmän ja vähemmän työnmerkeissa. Osallistuin viikolla mielenkiintoiseen "Mastitis Prevention" -kurssille, jonka piti hollantilainen eläinlääkäri Theo Lam. Taas sai uusia ideoita työhön.

Karppi söi yhtenä aamuna itsensä potkupalloksi, kun pääsi varastamaan nappuloita juuri täytetystä tynnyristä. Oksentamalla saatiin ulos noin litran verran nappuloita. Ei siis ihme, jos pentu näytti, kuin olisi nielaissut jalkapallon... Onneksi Karppi selvisi tästä ylensyönnistä säikähdyksellä.

Koirat ovat nauttineet mahtavista kevätpäivistä lenkkeilemällä. Lunta on pihallakin niin paljon, että Karpilla tekee tiukkaa loikkia isojen perässä. Ensi viikolla Karppi-Kirppu käy eläinlääkärissä rokotuksilla. Se on jo niin iso tyttö :)

Kirppu ja aarre

Sini vahtii pihaa ja ipana seuraa.

Etualalla Solen hankihyppelyä kännykällä kuvattuna - Aivan mainiot korvat :)

Serena ja Sella kävivät tänään kaverina koirahommissa. Kenneltytöt furminoivat ja imuroivat Maijan sekä Solen moneen otteeseen. Sen lisäksi imuroimme ja luutusimme yökylään tulevalle Lenille pentuaitauksen siltä varalta, jos meno ei yhtään alkuvillityksen jälkeen rauhoitu. Leni-lapinporokoira on meillä siis yön ja huomisenpäivän hoidossa. Nukutaankohan meillä ollenkaan ensi yönä??? Nyt ainakin meno on aika villiä...

Maija "Serenan ja Sellan kampaamossa".

Karppi ja Leni villinä.

65 minuutin juoksemisen jälkeen Leni malttoi maistaa luuta.

Ja Milolta tullut kuvatervehdys uuden ystävänsä Tyynen kanssa.

Tänään ovat ensimmäiset pennut lähteneet suureen maailmaan! Onnea ja jaksamista pikku mettisten uusille perheille!

Nyt meneillään olevan iltavillin perusteella meiltä on tainnut lähteä pentueen rauhallisimmat pennut. Meno ja melske on tupakeittiön puolella kahta kovempaa. 

Jouluaattona sytyttelimme Sole-tontun kanssa kynttilöitä pihalle.

Metten käyntiä pentujen luona on nyt alettu vähentämään. Sole ja Maija sen sijaan ovat ryhtyneet lastenhoitotyöhön. Apu-lastenhoitaja Sole tarkistamassa ruokakupit.

Maija-mummo ja pennelit.

Jouluaatto iltana pennut olivat todella villeinä, mutta tunnin riehumisen jälkeen uni maistui.

Juuri kun ajattelin ottaa mökit pois aitauksesta, niin pennut päättivätkin mennä niihin nukkumaan.

Pentujen ollessa unten mailla, on Solella kiire syödä kaikki puruluut pois, ettei vaan pennuille jää...

Viikonlopun aikana on pennuilla käynyt vieraita. Pentujen tulevissa kodeissa on taidettu aloittaa uusien Joulukalenterin luukkujen aukaisu, sillä luovutukseen on nyt kolme viikkoa aikaa. Maija, Sini ja Sole ovat joutuneet olemaan aidan toisella puolella vierailuiden aikana. Hiukan ovat protestoineet, mutta ovat kuitenkin tasapuolisuuden nimissä päässeet tutustumaan vieraisiin. Oli kiva tavata ja tervetuloa ensi vuonna uudestaan! 

Puti ja Sole pihalla.

Sole

Sini

Pennelit

Söpöliini!

Ja taas nukutaan... ZZZzzzZZZzzzZZZzzz

Mikäs sieltä tulee? Sole kurkkimassa häkin puolelle.

Sole-täti ja poika-penneli.

Niin se aika vierähtää! Sole-pampula täyttää tänään yhden vuoden, joten illalla luvassa Solelle nakkikakkua. Laitetaan tähän yhteyteen pari kuvaa Solen pentuajalta. Uusi yksivuotiskuva täytyisi ottaa viikonloppuna...

Hyvää syntymäpäivää Mettelle ja Sinille! Nakkikakkua luvassa illalla.

Tänään vietin vapaa päivää lenkkeilen koirien kanssa pikkupakkasessa. Ensin lenkille pääsi Mette-mamma, jonka lenkkivauhti alkaa toisille olla jo liian hidasta. Mette saa itse määrätä vauhdin ja suunnan, parin kilometrin metsälenkki tänäänkin tehtiin. Metten masuasukkaat ovat alkaneet kasvaa melkoisesti ja maha venyy.

Metsätiellä oli meitä ennen sipsutellut pikkuinen sorkkaeläin. Kuvat napattu kännykällä.

Sitten pääsimme Maijan, Sinin ja Solen kanssa pitemmälle lenkille. Loppulenkille tulivat mukaan kenneltytöt Serena ja Sella. Sellan piti heti saada taluttaa Maijaa.

Serena ja Sole etsivät ojan ylityskohtaa.

Sole 11 kk.

Metten astutuksesta on nyt kulunut nelisen viikkoa ja tänään kävimme ultrassa. Eläinlääkäri Jarmo Hämäläinen totesi Metten olevan tukevasti tiine ja pentuja näkyi ultrassa useampia. Nyt vain jäädään odottelemaan ja Mettelle lisätään ruokaa - sehän on varmasti Mettestä oikein mukavaa! Poikasille on jo annettu MEJÄ-alkeet, kun kävimme Metten kanssa viime sunnuntaina jäljestämässä.

Eki-porokoira nappasi menolipun voittajaluokkaan Pedersören MEJÄ-kokeesta tuloksella AVO1/48p. On se vaan niin taitava jäljestäjä! Minä ohjasin, Torsten Lerstrand tuomaroi ja Irinakin otettiin mukaan jäljelle katsomaan. Nyt Irinan on helpompi lähteä ensi kesänä kokeisiin Putin kanssa, kun on yhden koesuorituksen maastossa nähnyt :)

"Startade lungt och bra. Startade med markvittring. 1. sträckan en par kontroller på sidorna av spåret. Markerade legan, vinkeln bra. 2. sträckan med en par mindre samt en större kontroll. Markerade legan, vinkeln bra. 3. sträckan med en par kontroller samt liten störning av skogsfågel som flög upp. Fram till klöven som den stannade vid."

Olemme saaneet uudet kotisivut vihdoinkin julkisuuteen. Samalla muuttuu kotisivujen osoite, päivitäthän linkkisi!

www.omanetti.fi/meringues/

Kotisivuilla on infoa muustakin tällä viikolla tapahtuneesta - kurkkaa Pennut-sivulle!

   Mike  Mette

Meillä on nyt kaikki tytöt juoksussa eli treenitauko on alkanut!

Tämä tulikin hyvässä vaiheessa, sillä OSN:n järjestää SM-MEJÄ 2009 Utajärvellä ja valmistelut ovat kuumimmillaan... Ensi viikonloppuna selviää uusi Suomen Mestari http://www.oulunseudunnoutajat.com/smmeja2009/ ! Hienoa olla mukana tapahtumassa! Perjantaina teemme karsinnan jäljet ja lauantaina arvostelen Mikko Taipaleenmäen kanssa SM-karsinnan yhden lohkon koirat nuorempana tuomarina!

Tänä viikonloppuna minulla oli ensimmäinen kerran tälle kesälle koe- ja näyttelyvapaata. Touhusimme kaikkea muuta, mutta toki myös mejäilimme. Lauantaina kävimme Iinan, Serenan ja Sellan kanssa paikallisella poliisilaitoksella Poliisinpäivässä. Tytöt kokeilivat moottorikelkan kyytiä ja tulipahan poliisiauton takakoppikin tutuksi. Harmi vain, kun poliisikoira oli loukkaantunut eikä ollut tavattavissa. Tytöiltä otettiin poliisiautossa sormenjäljet, jotka saivat mukaansa muistoksi. Lisäksi kaikille jaettiin "Ei huumeille"-tarrat.

Lauantai iltana mukavassa vesisateessa kävimme Kirsin kanssa tekemässä kuusi jälkeä. Tänään paikalle saapui lauma Mäkiharjun tollereita ja yksi lapinporokoira testaamaan mejä-neniänsä. Kirsikin kävi nuuskuttelemassa Siirin kanssa ja näinpä Sarin ittensäkin mejäilemässä metsän siimeksessä :) Tästä ei kylläkään jäänyt dokumenttia, mutta Siiri löysi sorkan... Siiri on kuvassa hieman sitä mieltä, että missäs on loput hirvestä? Mää on nähnyt näitä ennenkin!

Lisäksi Irinan Puti-Putkoselle ajettiin viimeisenä elämänsä toinen jälki...

Irinalla onkin kohta kaksi ketterää menopeliä

Sole osallistui Raahen Koirakerhon järjestämään Match Show'hun Raahessa. Sijoitus oli sinisten pentujen neljäs ja kotia tuliaisina puruluita, pehmolelu ja ihan oikea ruusuke. Vähänkö Sole oli mellevä kun retuutti uutta lelua kotona. Ensimmäisellä kerralla Sole hieman jännitti, mutta antoi nätisti katsoa hampaat. Toisella kierroksella, kun oltiin kaikki siniset pennut kehässä, Sole juoksi ihan nätisti jonossa ja seisoikin lähes kuten piti. Ehkä tämä tästä ensi vuodeksi oppii...

Koirat pulahtivat tänään ihanien ulpukoitten sekaan!

Maija loikkaa!

Ja noutaa...

Mette odottaa rannalla vuoroa

Maija hakee vielä Lenni-Lokin kaukaa...

Sitten on Metten vuoro, Kaisa lähettää. 

Mette saapuu rantaan.

Nämä nykyajan kamerat on helppoja. Kääntelin vain kameraa kohteisiin ja painoin nappia. Eli aika hyvin osui yksisilmäisenäkin. Kaisa ohjasi koirat ja minä istuin rantamättäällä. Kiitos Hilkka, kun kuskasit meidät rannalle!

Parin tunnin kuluttua starttaamme Raahen Yömejään. Säätietoja juuri selasin ja sadetta on luvassa koko yöksi. Toivottavasti päästään kuitenkin kivaan mejä-tunnelmaan. Nyt vettä tulee tosi rankasti...

Viime viikonloppu kului mukavasti Oulun KV2009 näyttelyissä. Meidän tiimi hoiti palkintopuolen sekä ryhmäkilapilut ja hyvin sujui! Kiitos vielä tiimille!

Pitkästä aikaa suuntasimme eilen Kemin kaikkien rotujen näyttelyyn. Sole lähti ensimmäistä kertaa pentuluokkaan. Saaliina punainen nauha, mutta ei kunniapalkintoa, sillä Sole pakitti hampaiden näyttämisessä. Lopulta hampaat näytettiin, mutta väisti sen verran tuomaria alussa, että kp unohdettiin. Lisää harjoitusta hampaisiin! Olin kuitenkin tyytyväinen, että Sole liikkui nätisti ravilla...

Tanskalainen tuomari Erling K Pedersen Solesta: "Very feminine head. Good neck, normal angulations, nice chest. A little bit low tailset. A little long in loin. Good bone. Moves well. Needs more confidence."

Maijakin oli sen verran hyvässä turkissa, että se trimmattiin matkaan. Maija oli käyttöluokan ERI2 ja lopulta Paras Narttu 4! Tuomari tykkäsi Maijasta ja suositteli vähemmän ruokaa... Maija osallistui myös Mäkkärilän kasvattajaluokkaan, joka oli ROP-kasvattaja. Päivän päätteeksi ryhmä oli vielä BIS4-kasvattajaryhmä! Onnea Mäkkärit ja hyvä me!

Kiitos kuvasta EijaT! Toinen kuva julkaistaan myöhemmin ;)

Viime viikko on ollut niin kiireinen, ettei enää muista mitä kaikkea on tehty. Viikko on ollut Sole-painotteinen. Tiistaina Sole kävi Oulussa mätsärissä, saamisena punainen nauha ja puruluu. Paljon kokemusta kaupungista ja muista koirista. Mätsäri järjestettiin spanielikerhon toimesta Kaakkurin Citymarketin pihalla. Keskiviikkona kävimme junnujen ja opettelevien riistaillassa. Solekin löysi metsästä variksen ja toi minulle. Torstaina oli taas vuorossa Raahen Koirakerhon näyttelytottumusharjoitukset museon rannassa. Perjantaina Mette ja Sini pääsivät uimaan pitkästä aikaa ja tein muutamia jälkiä, jotka kävimme eilen ajamassa.

Sole jäljesti reippaasti ja sorkka löytyi. Maija hiukan pyöritti yhdellä kulmalla laajoin kaarroksin (ts. kävelin perässä niin kauan kuin jatko löytyi... Makauksista merkkasi kaksi hyvin, kolmannen ohitti. Maijassa on kyllä intoa! Lisäksi Eki-Peki nuuskutteli kakkosen verran. Yhden kerran piti muistuttaa, mitä oltiin tekemässä. Kait vielä pitää yksi jälki tehdä ennen koetta.

Tässä kuva Ekin "mäkilähdöstä", Eki on juuri lähtömakauksen päällä.

Maija pestiin ja trimmattiin Kemin näyttelyyn.

Lämmintä on piisannut ja koirat ovat saaneet uida lähes jokapäivä. Tänään Sole oppi uimaliikkeet ja haki damia innokkaasti.

Oi tätä ihanaa Suomen kesää! Säilörehunteko alkaa olla loppusuoralla. Lehmille on luvassa hieman parempi laatuista rehua kuin viime kesän jäljiltä. Nyt rehu on saatu korjattua kokonaan auringonpaisteessa. Kesäloman viimeisiä päiviä viedään, ensi viikolla töihin!

MUOKS: Ai niin! Kävimme toki pienissä nome-treeneissäkin Maijan ja Solen kanssa. Maija oli terävänä kun pääsi piiiiiitkästä aikaa hakuruutuun. Sole haki myös yhden variksen helposta heitosta. Sole seuraakin sitten ensi kerralla narusta, kun ruutuun pääsee Hymy-Hymynen. Joka lajissahan täytyy olla idoli, jota seurata!

Meidän pihan kunnostaminen on lähes hölmöläisten hommaa. Välillä tuntuu, kuin kantaisi valoa säkillä ikkunattomaan taloon tai vettä tyhjään kaivoon. Pihan pohja on niin kivinen ja joka talvi nousee aina uusia kiviä haitaksi asti. Taas olen kaivanut maasta kottikärry kaupalla kiviä ja levittänyt uutta multaa, mutta ensi keväänä tämä täytemaa on taas johonkin hävinnyt. Kiva on siivo myös sisällä, kun koirat juoksevat sisään ja ulos vapaasti.

Pihaprojektissa mukana Sole ja Mette - haravoi siinä sitten!

Löysiköhän Sole kastemadon vai mikä on näin makeaa?

Mette lahjoitti turkkinsa västäräkkien pesänpehmusteeksi...

Keskiviikko iltana vietimme pari tuntisen nome-treenien parissa. Maija pääsi taas näyttämään osaamistan. Suoritukset 3/3 onnistuivat helposti. Dami tahtoo vain tippua suusta, kun ravistaa rantaan tullessa. Riista ei kyllä putoa...

Seuraneitinä matkassa oli Sole. Sole pääsi seuraamaan, mistä tässä lajissa oli kyse, kun Kaisa ja Romi treenasivat. Myös Topi-tolleri ja Sinikka-kultsu pääsivät toteuttamaan itseään. Rauhallisesti penneli nämä treenit otti ja terävänä seurasi harjoitteita.

Lisäksi Sole sai ensi kosketuksen veteen ja riistaan. Peltoniemen Heikin avustuksella Sole kalasti lokin rannalle.

(kuvat kännykällä otettuja)

Tasan seitsemän vuotta sitten syntyi Mäkiharjun Mainio Maija! Onnea valtavasti meidän pikku Maija-Marenki The Mum-Mettinen. Kuinka tuo aika vieriikään...

Kennelnimitodistus tuli postissa ja Solekin on nyt virallisesti Meringue's Solada! Onneksi kaikki meni lopulta hyvin ja virhe saatiin korjattua. Hieman aikaahan tähän nyt meni...

NOMEa treenattiin keskiviikkona Maijan ja Romin kanssa - Maijan suorituksista 9/12 hyviä, kolmessa pientä epäonnistumista tai metkuilua. Maija on aivan otettu tämän viikon treenihuomiosta! Maija ja Romi työskentelivät parina. Koirien paikalla pysymiset ja malttiharjoitukset hyviä! Voi kun itsellä olisi hieman enemmän motivaatiota tähän nomeen, kun on koirakin näyttäisi osaavan jotain...

Tänään on tiedossa mejä-metsää Sinille. Yes!

Solada kaikki jalat maassa... Sole on trimmattu viime viikolla - hännänpää on tasoitettu ja kaksi haiventa kaulasta lyhennetty.

Sini kävi tänään luonnetestissä Maaninkalla. Luonnetta tarkastelivat Jorma Kerkkä ja Reijo Hynynen. Tuomareiden kommentit: iloinen ja vilkas koira. Luonne Sinillä on kova, mutta ei taistelutahtoa. Sini ei halunnut käyttää leukoja.

Tulokset (suluissa Maijan testitulos v.2005)

Toimintakyky, kohtuullinen +1 (+1)

Terävyys, pieni ilman jäljelle jäävää hyökäävyyttä +1 (+1)

Puollustushalu, pieni +1 (+3, kohtuullinen hillitty)

Taisteluhalu, riittämätön -2 (+2, kohtuullinen)

Hermorakenne, hieman rauhaton +1 (+1)

Temperamentti, erittäin vilkas +1 (+1)

Kovuus, kohtuullisen kova +3 (+1 hieman pehmeä)

Luoksepäästävyys, hyväntahtoinen, luoksepäästävä avoin +3 (+3)

Laukausvarma (Laukausvarma)

+116p (+172p)

Pimeässä huoneessa Sini pussasi tuomaria  joten se ei ollut testistä moksiskaan... Kiitokset matkaseuralaisille Katille ja Plätälle, joiden tuloksia voi lukea täältä. Ja ne tomaatit olivat kuumia!

Ei vaan meidän pikku koiran hampaita. Teräviä pikkuhampaita on pudonnut jo muutaman viikon eikä niitä ole karvalankamaton seasta huomannut ennenkuin on päälle astunut. Solen hammaskalustosta sai vähän aikaa sitten sellaisen vaikutelman, että luuli katsoneensa krokotiilin suuhun. Tehokkaan näköistä -  kulmureitakin oli kahdeksan. Pikku pennelin kulmurit roikkuivat sitkeästi mukana, vaikka uudet tekivät tuloaan. Nyt ne ovat luovuttaneet ja Solen suussa on enää neljä kulmahammasta. 

Jotain pikkukoira on oppinut - siis muutakin kuin ilkeyden tekoa. Yhtenä päivänä isäntä soitti minulle töihin ja kysyi, kuinka Solen saa syömään? Ihmettelin, että lintujako se pihalla taas jahtaa, kun ei malta tulla sisälle? Ei kun ongelma olikin se, että penneli istui kiltisti ruokakupin vieressä ja katsoa napitti silmiin. Nauroin ja kehoitin sanomaan "Vapaa".

Mökkimme on taas muuttunut sairastuvaksi. Viime viikonlopun Vaasan KV-näyttely jäi välistä, kun TAAS olen flunssassa. Tällä viikolla ei koirat ole pihaa kauemmaksi päässeet, koska lenkkikielto tuli heti voimaan. Toivottavasti pääsen ensi viikonlopun MEJÄ-tapahtumiin ja se tämä kevään viimeinen koiranäyttelykin olisi sunnuntaina Oulaisissa.

Johan oli kylmä ilma! Istuin lähes tulkoon koko näyttelypäivän autossa, sillä ulkona kävi niin kova tuuli! Onneksi Kultapirtin Sari ja Armi pitivät minut ajantasalla, että ehdin kehään oikeaan aikaan. Kiitos siitä vielä kerran! Mette esiintyi hyvin mannosmaisesti - käyttöluokan voitto ERI1 tuloksella. Paras narttu kisassa ei sitten ollutkaan mitään jakoa. No huomenna uusi yritys, jos neiti ei näyttäisi niin pumpulipallolta, kun turkki ehtii vielä lasketua... Vai miten se rungon määrittely nyt menikään...

Sole on tällä viikolla oppinut hyppäämään meidän sänkyyn. Ja sehän on tietty koirilta kiellettyä! Kun Sole on hypännyt sänkyyn ja jos kukaan ei ole nähnyt tätä temppua, niin se alkaa haukkua siellä selvällä äänellä. Tästä Solen sängystä haukkumisesta meillä kotiväellä on hieman erilaiset tulkinnat:

Isännän mukaan Sole haukkuu, että sänky on vallattu! Tämä on minun! Ähäkutti!

Emännän mukaan Sole haukkuu, kun ei uskalla hypätä alas ja haluaa, että mamma tulee nostamaan lattialle!

Kahdesta erilaisesta tulkinnasta johtuen ovat seuraamukset Solelle hieman toisistaan poikkeavat... 

Pääsiäinen ollaan vietetty koirien kanssa ulkoillen, kun viime viikolla sain vihdoinkin luvan aloittaa varovaisen liikunnan. No varovaisesti ollaan aloitettu.

Sole on siirtynyt opiskelemaan remmikävelyä tiellä ja pääsiäisenä ollaan tutustuttu kylätiehen sekä kaupunkiin. Eilen oli hiukka vaarallinen tilanne kylätiellä, kun meidät ohittaneesta traktorista irtosi raskaasti puutavaralla lastattu peräkärry. Onneksi tämä tapahtui vasta 100 metriä meidän edessä ja vastaan ei tullut yhtään autoa. Oli kyllä viittä vailla ettei peräkärry syöksynyt kaiteen läpi kanavaan. Huh!

Maija ja Sini pääsivät eilen kirmailemaan Kiitsin kanssa, mutta Mette joutui jäämään kotia, kun sillä oli sovittuna trimmaus iltapäiväksi. Mette on menossa ensi viikonloppuna pitkästä aikaa näytelmiin.

Sini tähystää

Pennelin naamakuva

Ja kahta en vaihda, toinen on pallo ja ...

Sairasloma on vihdoinkin takana, tosin ulkoilu pitää edelleen pitää minimissä. Rasittua ei saa ennenkuin on puhtaat paperit. Viime viikonloppuna kävin Ylituomareiden neuvottelupäivillä Forssassa. Mielenkiintoisia keskusteluja varsinkin arvosteluperusteista ja ensi kesän arvostelun tiukkuudesta. Saapas nähdä, mitä kesä tuo tullessa... Lisäksi väännettiin kättä, saako koiria juottaa kokeen aikana vai ei. Tuomarikollegio perustettiin ja toivottavasti se saa todellisen työrauhan. Onneksi sinne valittiin väkivahva noutaja edustus pohjoisesta, tsemppiä vaan Jukka!

Lähestyvän kesän varma merkki on ensimmäiset havaitut joutsenet, mutta myös se, että on aika viedä koiria näyttelyihin. Pari näyttelyilmoitusta on laitettu matkaan. Pian kuitenkin alkaa koekausi, joten veripullotkin pitäisi pakasteesta inventoida. Jippii!

Koirien touhuilusta lisää tuonnempana.

Tänään kävin sillä sallitulla yhden kilometrin kävelylenkillä. Oli aivan ihanan aurinkoinen sää, joten oli ihan pakko päästä ulkoilemaan. Tämä oli nyt toinen kerta, kun kävin jaloittelemassa keuhkokuumeen jälkeen. Kun kaksi kuukautta on ollut sisällä, antaa arvoa kaikelle liikunnalle. Mukaan metsään pääsivät Sole ja Sini.

Mettelle aivan ihana pinkki heijastinpanta Cruftin näyttelystä, Kiitos Jossu! Kyllä toisetkin sai pannat...

Super-koutsi Marika kävi lenkillä Sole-pennelin kanssa. Eli nyt se taitaa osata jo seuraamiskuviot, liki-käskyn ja loistavan maahanmenon?

Kas, minnehän Sole on nukahtanut?

No tietty lemppari paikalle työhuoneessa. Kukaan ei ole saanut vietyä laukkua vintille, kun Sole niin tykkää ottaa siinä pieniä nokosia. Katotaanpa, milloin on laukun hihnat entiset...

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Puutarhurit ovat aloittaneet jokakeväisen ruusupensaiden harventamisen... Mette näyttää mallia.

Tänään Kirsi & Kiitsi ja Marika T. & kultsu-Bettina ottivat meidän isot likat lenkille mukaan. Maija, Mette ja Sini pääsivät vajaan kahden tunnin hankihyppelylle. Myös minä yritin olla pikku hetken pihalla pennelin kanssa, kun teki mieli ulos kolmen viikon sisällä olon jälkeen. Vaan taisi olla turhan aikaista, sillä melkoinen yskän kohtaus iski päälle raittiissa ilmassa. Suurkiitos kuitenkin likkojen ulkoilutuksesta!

Illalla minulta jäi työhuoneen portti auki ja eiköhän Pikku-Penneli sen heti huomannut. Neiti pyörähti mutkan työhuoneessa ja lähti melkoisella ravilla kohti olohuonetta. Arvatenkin sillä oli jokin koiranpennun juoni mielessä... Vähän ajan kuluttua alkoi melkoinen rapina kuulua olohuoneesta ja lähdin tarkistamaan tilannetta.

Kuvastakin voi päätellä, että Sole oli sitä mieltä, että työhuoneesta anastettu muovipussi paperinaruineen on tarkoitettu vallan koiralapsien leikkeihin...

No jos vastustaa, niin vastustaa.

Nyt minulla todettiin keuhokuume, eli saa kaikenlainen koiraharrastaminen taas vähän aikaa odottaa. Onhan se tänä talvena odottanutkin...

Sole kävi eilen rokotuksilla ja sai ell Jarmo Hämäläiseltä ihan oman "neuvolakortin" kuten Jarmo asian ilmaisi. Rokotusta napero ei ehtinyt huomata, kun pöydälle laitettiin muutama raksu ja ne piti äkkiä syödä pois.

Neitokainen kävi myös puntarilla ja painoi tasan 10 kg. Syntymäpaino oli 480g ja seitsemän viikon iässä painoa oli 6,1kg eli hieman on nyt kasvu hidastunut. Ehkä suurin osa energiasta meneekin nyt juoksemiseen eikä kasvuun... Maija painoi tehosteilla yli 15 kiloa.

Käytiin Solen kanssa viikonloppuna ihan kirkonkylällä asti autoilemassa. Irina harjoitteli kameransa uudella putkella. 

Onko käynyt niin, että pikku neiti on murtanut Mettenkin asemana vallan kahvassa? Ainakin kuvasta voitaisiin päätellä, että Sole saa nukkua missä haluaa ja koska peti on niiiiiin pieni, voidaan  Mettelle antaa vähän tilaa patjan reunalta. Tai sitten tämä on jokin Metten juoni...

Pikku keittiöpiika osallistuu myös taloudenhoitoon. Kiva, että meilläkin on yksi innokas tiskaaja.

Friida ja Vega haastoivat meidät, kuva löytyi ja haaste heitetty eteenpäin!

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

Maijan vauhdikasta ruudun harjoittelua kesällä 2008.

Yhdessä maanantaina otetuissa kuvissa Solella on peräti kaikki käpälät pöydällä. Neiti on jo 10 viikkoa ja alkaa näyttää hämähäkiltä pitkine jalkoineen...

Raahen Ryhmis on saatu kunnialla ohi ja nyt odotellaan palautetta näyttelystä! Lemmikkipalstan kehän laidalle muutama kommentti on jo tullut sekä suoraa sähköpostia ollaan saatu... Parin viikon päästä näyttelytoimikunta kokoontuu loppupalaveriin, pohdiskelemaan, missä onnistuttiin ja mitä tehdään seuraavalla kerralla vielä paremmin! Kiitos kaikille kehäsihteereille työpanoksestanne, kiitos tuomareille ja ennen kaikkea kaikille Raahen Eränkävijöiden tehokkaille talkoolaisille!!! Lisäksi iso kiitos Piialle ja Annille sekä Irinalle toimistoon! Ja YYA-Katille spesiaali kiitokset lauantain johdosta! Ämpärit on nyt meillä... Lisäksi toiset superkiitokset Kultalan Sinikalle ja Rantalan Arille - team supersomistajat tekivät ryhmäkisoista hienot! Näyttelyn palkintopöytä oli ainakin huikea!

Mette osallistui näyttelyyn ja sai ERInomaisen arvostelun sekä käyttöluokan voiton! Metten turkki on alkanut nyt vahvistumaan ja meillä on tarkoitus käydä muutama näyttely kevään aikana. Kesän jälkeen turkki ei ole enää parhaimmillaan, joten nyt on tämän vuoden arvostelut haettava. Kiitos Metten handlerit Sari ja Anna!

Lisäksi pitää tuulettaa Väinö-Vaarin tyttären ja Maijan iso-siskon hienolla näyttelymenestyksellä: ROP, ROP-VET, RYP3 ja BIS-VET1! Upeaa Bambi! Onnea Sari ja Ilpo kennel Mäkiharjun!

Solen paperit tulivat tänään ja Harjun Sari huristeli heti meille iltakahville. Sari ei ollutkaan nähnyt isoksi kasvanutta hämähäkki-tyttöä sitten muutamaan hetkeen. Yritettiin ottaa pikkuotuksesta jonkinlaista seisotuskuvaa, mutta ne kuvat menevät suoraan mappi Ö:hön. Jonkinlainen istumakuva saatiin napattua. Sole oli sitä mieltä, että pöydältä on kiva ponkaista spiderman-loikkaan... Sole on nyt tunnistusmerkitty, sillä tatuointi saatiin kunnialla korvaan. Mielenkiinnolla odotin Sarin kommentteja Solesta. Aika lailla yksiin meidän mielipiteet meni, paitsi että Sarista Solen pää on Maijan ja minusta Solessa on piirteitä Andystä! Eli sovitaan, että se on päästä ihan oma ittensä eli Soile Ladanen!

Solella on ollut kunnia korkata kultsujen vuonna 2009 rekisteröityjen pentujen lista. 

Ota siinä sitten uusia kuvia, kun Sole ja Maija kiskovat kameranhihnasta:

Solen oppitunti - kuinka talouspaperirulla tuhotaan:

Emäntä on vapaa aikana vain istunut tietokoneen ääressä, niin Solen on täytynyt itse keksiä viihdykettä. Tuhoutuneena ovat jo tietokoneen irtokaiuttimet johtoineen, emännän jahti-takin kaikki narut ja lukot, lelu-poro nuputettu (Väinö-vaarin aikainen lelu, joka on kestänyt Maijan, Metten ja Sinin nuoruuden ehjänä), lelu-lehmästä on tehty hännätön, olohuoneen sohvanjalkoja on muotoiltu uudelleen, samoin tapettia raapusteltu sieltä täältä. Lisäksi neiti löysi uuden vessan kangaslaukusta...

Siis ja kaiken tämän pikku-terminaattori on tehnyt, kun minä olen ollut kotona. Haloo, missä on emännän hoksottimet olleet? Aivan, on tainnut keskittyä vain näyttelyn ruusukkeiden laskemiseen...

Näyttelyn järjestäminen etenee. Koirat on kohta käsitelty ja aikatauluja laaditaan. Lisätuomarikin on nyt näyttelyyn kutsuttu. Huh! Tänään ajoin kolmesataa kilometriä ja kävin opiskelemassa uutta tietoa vasikoiden NREM ja REM univaiheista. Pitäisi lähtä tutkimaan vaskujen unimaailmaa yötä vasten... Joten ei tarvitse ihmetellä, jos täällä ei uusia koirakuvia juuri nyt julkaista. Ehkäpä jo viikonloppuna...

Tässä vielä Syli-Solen terveiset:

 hnjö'öybögfvhf fmkdodf.llv j.ö xn mbknvg r5ju1jnemgh hg

Pakkasaamun jengin Kati kävi visiitillä Solen luona. Pikku neiti ei meinannut pysyä tarpeeksi kaukana Katin kamerasta, mutta joku otos saatiin onnistumaan. Solea kiinnosti tutustua lähemmin kameran hihnaan ja kuvaputkeen. Tämä "riista" kuva on mainio ;) Lisää kuvia löytyy Pakkasaamun blogista!

Solelle on annettu kokoajan lisämaitoa, tässä ollaan viimeisiä kertoja pullolla...

"Surinalla" oli tänään vierailupäivä. Aamulla ensimmäiset vieraat tulivat kymmenen jälkeen ja illalla viimeiset lähtivät seitsemän jälkeen. Päivän ensimmäisenä vieraina olivat siskontyttöni Serena ja Sella, jotka ovat seuranneet pennun kehitystä kiinnostuneena. Serena ei pentua pelännyt, vaikka Surina hieman innostui näykkimään kädestä. Sella pysytteli hieman takalalla. Serenalla ja Sellalla on kotona belgianpaimenkoira malinoisit Konna ja Ninja, joten tytöt ovat koiriin tottuneita. Päivällä pentu pääsi maistelemaan variksen siipiä ja harjoitteli seisomista. Siinäpä olikin "makaronia" kerrakseen pideltävänä. Loppupäivästä Surina antoi itsestään oikein kiltin pikkukoiran kuvan vaikka todellisuudessa onkin oikea termiitti. Taisi olla vain väsynyt juuri niinä kiltteinä hetkinä... Vierailu hetkinä minun piti pitää kieli tarkasti keskellä suuta, etten olisi vielä lipsauttanut pennun oikeaa nimeä. Pentua kun puhutellaan sen oikealla nimellä. Pian lähtevät Surina paperit Kennelliittoon ja sen jälkeen julkaisemme lapsosen nimen. Nimi ei ala A-kirjaimella vaikka kaikki vasikat onkin tänä vuonna A-kirjaimella ristitty!

Toivotamme ystävillemme ja tuttavillemme Rauhallista Joulun aikaa sekä iloja uudelle vuodelle 2009!

Joulu tulla hiipii nurkkiin, ulkona toki on ihan räntä keli. Huomiseksi on luvattu vallan lumisadetta kokopäiväksi, jos vaikka lumi jäisi Jouluksi!

Viime torstaina Surina-Sussukka otti ja muutti tupakeittiöön. Muuttolaatikot pakatiin hieman aikaisemmin kuin oli suunniteltu, sillä pentu otti ja lähti laatikosta. Muutoinkin kehitystä on tapahtunut: Sussukka on löytänyt hampaansa ja häntänsä. Eli hampailla on kiva pureskella omia jalkoja sekä tosi kiva nakertaa Maijan jalkoja ja korvia. Samoin on tapahtunut huikea kehitys koiraksi, kun pentu on alkanut heiluttamaan häntäänsä. Joka päivä ollaan maisteltu äitin raksuja ja nyt Sussukalle laittaan niitä tarjolle omaan kuppiin. Joka ruokakerta kuppi on syöty tyhjäksi! Eli pikku-koira on alkanut makustelemaan kiinteää ruokaa ihan tosissaan. Nyt tytteliä ei enää punnita joka päivä vaan käymme puntarilla enää vain kerran viikossa.

Jaahas, tässä onkin vain kasa tylsiä leluja, missähän pikku-terminaattori?

No tietty pureskelemassa mamman tossuja...

Nassikka on kasvanut ja vankistunut huikeasti näiden viikkojen aikana. Vapaa taloon tutustuminen on jo alkanut, kun isot-siskot ovat olleet pihalla. Ja keittiöönhän sitä ensimmäisenä askel kantoi - jääkaapille emän perässä. Niinpä tänään syötiin kolmen viikon merkkipaalun kunniaksi ensimmäinen kiinteä suupalakin. Ja hyvältähän se maistui! Saapa nähdä onko vatsa sekaisin huomenna?

Unilelut kasvaa Surinan mukana

Sussukka syömässä - rakkaalla lapsella on monta nimeä, kohta pitäisi julkaista se virallinen :)

Surina-sussukka sai tänään käydä kokeilemassa tulevaa leikkikehäänsä. Vielä ensi viikolla naperon koti on pesuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa, mutta Jouluksi siirrytään jo tilavampaan aitaukseen tupakeittiöön. Maija oli aika tarkka, etteivät Sini ja Mette tulleet liian lähelle pentua. Maija meni itse makaamaan aidan ja pennun väliin, kun siskokset yrittivät nuuskia aidan välistä. Mette on kyllä edelleen sitä mieltä, että pikkusiskon voi viedä takaisin kauppaan... Vaikka Mettekin voisi jo henkisesti valmistautua pentuelämään, tiedä häntä, mitä sen varalle on ensi vuodelle suunniteltu...

Sanomalehdet ovat aivan sikin sokin, kun Maija kävi järjestelemässä niitä paremmin. Meillä on tupakeittiön puolella koivulattia, mutta kaksi pressua ja sanomalehdet pitävät mahdollisen "kosteuden" kurissa.  Kodinhoitohuoneen puolella olisi kyllä lattialämmitys ja kaakelit, mutta pentu olisi vähän erityksissä. Tästä pentuaitauksesta se näkee ja kuulee paremmin kaikkien tekemiset ennenkuin on riittävän vahva kulkemaan toisten koirien mukana.  

Tästä se lähtee, askellus nimittäin!

Surina-tytsy on nyt kahden viikon ikäinen ja painaa lähes 1,4 kiloa. Sussukan kynnet on leikattu kertaalleen ja matolääkettäkin maisteltu. Pentulaatikkoon on jo laitettu sanomalehtiä ja niiden rapina herättikin suurta mielenkiintoa. Vähän ovat sanomalehdet vielä liukkaita pikku tassujen alla. Tytteli on alkanut katselemaan leluja ja kuuntelemaan ympäristön ääniä. Ja Mäkkärilän haltijakummitädille terveisiä, että kyllä täältä ääntäkin jo lähtee! Mutta kyllä vielä nukuttaakin valtavasti...

Lauantaina Sini ja Mette lähtivät meidän kanssa joulukuusen etsintä reissulle. Tarkoituksena oli löytää pihalle sopiva joulukuusi, johon voitaisiin laittaa valot pimeiden iltojen iloksi. Suuntasimme auton ja peräkärryn kanssa läheiseen susiresevaattiin. Nuoriso laukkasi ympäri metsää ja me isännän kanssa katseltiin sopivia kuusia. Onneksi Mette ja Sini pysyttelivät näkömatkan päässä vaikka kävivätkin tutkimassa metsästä löytyneitä jälkiä. Näissä metsissä kun voi vastaan tulla milloin vain susilauma... Joulukuusi löytyi ja saatiin se valoineen päivineen pihalle pystyyn. Meillä ei olekkaan ollut moneen vuoteen joulukuusta sisällä eikä taida tulla tänäkään vuonna. Taitaa pikku-ipana vallata tuvan aitauksellaan tänä vuonna. 

Sini on viime aikoina kunnostautunut myös saunamajurin tehtävissä. Sini on aina mukana mökin saunan lämmityspuuhissa ja touhuaa kaverina saunapuita liiteriltä. Pitäisi joskus napata kamera sillekkin reissulle mukaan...

Sini ja Mette talomme uusilla portailla. Joulukuusi loimuaa takana...

Ja loppuun tietenkin päivityskuvat unisesta pikku-ipanasta lelujen keskeltä...

Ja piilosilla...

Pikku neitin silmät ovat auki!

"Herää äiskä! Mä tahdon toimintaa! Äiskää, ihmiset ovat korottaneet laatikon reunaa, ja mä en pääse pois..."

Surina-Sussu on nyt viiden päivän ikäinen. Sussukka ei ole enää niin possunpunainen ja varpaatkin ovat alkaneet mustua. Samoin pikkuinen nöpönenä on muuttanut väriään. Sussukalla on hyvä ruokahalu ja se roikkuukin aina Maijan maitobaarissa. Maijalla ei ole ollut niin valtaisaa maidontuloa kuin viimeksi, joten tuttipullosta on pitänyt antaa täydennystä. Surina on kasvanut ja vankistunut hyvää vauhtia, mutta pitää varoa ettei se pulskistu liikaa. Sussukan paino on punnittu päivittäin, jotta tiedetään, että se saa varmasti tarpeeksi juomaa. Pikkulikan puntariastiakin menee kohta vaihtoon, kun se ei kyllä mahdu siihen ensi viikolla.

Viime yönä sain nukuttua pitkästä aikaan pari kolmen tunnin pätkää. Viime viikolla valvotut yöt ovat kasanneet hiukan univelkaa. Jotenkin vaan tuntuu, että pennun unta pitää vahtia vieressä... Mette ja Sini eivät vielä ole tutustuneet uuteen tulokkaaseen. Ne vahtivat tiukasti vuorollaan kodinhoitohuoneen portilla, jos vaikka vilauksen uudesta siskosta näkisivät.

Kasvu-unet vai kauneus-unet? Nenä ja varpaat alkavat tummua.

My Milkbar...

Maijan pesukoneessa pyöritystä...

Täällä on varmasti vielä jotain...

Maijan lepohetki Sussukan lämpötyynyllä

Täydellä massulla on kiva kölliä vaikka katollaan...

Eilen illalla menimme Maija kanssa tutun kaavan mukaisesti eläinlääkäri Jarmo Hämäläisen luo. Maija oli edelleen rauhallinen ja eikä ollut vuotanut mitään. Kohdun suu oli edelleen kiinni ja sitten ultraäänikuvan tarkasteluun. Jonkin verran olen itsekkin lehmiemme ultraääni-kuvia tulkinnut navetalla, että tiesin heti nyt oli tapahtunut muutos huonompaan. Totesimme yhteenäänen Jarmon kanssa, että nyt otetaan ne heti pois. Minulle tuli itku.

Maija rauhoitettiin nopeasti ja nostettiin pöydälle ja leikkausvalmistelut aloitettiin. Samalla mukanani ollut Marika-siskoni soitti Maijan kasvattajalle Harjun Sarille, joka tuli reilun kymmenen minuutin kuluttua paikalle. Pian valmistelut olivat tehty ja pääsimme aloittamaan leikkauksen. Ensimmäisenä Jarmo otti vasemmalta puolelta Surina-tytön, Marika vei sen Sarille toisen pöydän ääreen. Sari poisti kalvot, varmisti hengityksen ja aloitti virkistävän hieronnan. Surina hengitti. Sitten siirryttiin toiseen sarveen. Marika vei ensimmäisenä otetun pojan Sarille, joka taas antoi Surina minulle hierottavaksi. Sitten Marika haki toisen pojan Jarmolta, joka aloitti ompelemaan Maijaa kiinni. Marika ja Sari jatkoivat poikien elvytystä, mutta akupunktio neuloistakaan huolimatta ne eivät hengittäneet. Molemmat pojat lensivät koiraenkelien taivaaseen. Maijan synnytys ei vaan käynnistynyt niinkuin piti. Kaikki kolme pentua olivat viellä ihan kohdun perällä, eivätkä olleet siis valmistautuneet syntymiseen. Viime yön valvoin, ettei Maija tokkurassa polje pentua sekä huolehdin Surinaa maitobaariin.

Sydämellinen kiitos eläinlääkäri Jarmo Hämäläiselle, jonka nopeat liikkeet pelastivat Surinan. Kiitos myös eläinlääkäri Marika Nevalalle, joka on myös päivystänyt tällä viikolla. Suurkiitos myös Sarille sekä Marikalle, en olisi selvinnyt ilman teitä. Te tulitte ja teitte sen, mihin itse en juuri sillä hetkellä pystynyt. Kiitos kaikille, jotka ovat meitä viesteillään tukeneet. Maija on nyt pirteä eikä sillä ole lämpöä. Surinakin on päässyt kotiin ja äidin helmoihin.

No entäpä mitä hyvää eilisessä on? Eilen 26.11. oli Surinan hyvä syntyä. Maija-mehiläinen on nimittäin syntynyt 26.5 ja Mette sekä Sini 26.10, eli on helppo muistaa koirien syntymäpäivät, jos Surina jää luoksemme...

Työnimeltä Surina-pentu. Tottakait, kun isän nimi on Goldencoat Midnight Cowboy ja äiti asuu maitotilalla, on tyttärellä lehmäaiheinen lämpöpullo!

Maija ja "Surina"

Sini tuo jo pikkusiskolle leikkuja...

Ihanaa pakkaslunta satelee hiljalleen. Päivä on hieman hämärä, mutta alkaa olla jouluinen tunnelma. Ja meillähän odotetaan JOTAIN kuin joulupukkia konsanaan. Joko näkyy? Joko tulee? Eikö vielä? Milloin?

Mutta Surinat ja Pörinät ovat päättäneet odotuttaa itseään. Maija on edelleen rauhallinen, syö ja liikkuu normaalisti. Eilen kävimme jälleen katsomassa, miten masuasukkaat surisivat ultraäänikuvassa. Siellä pentusten sydämet löivät tasaiseen ja rauhallisesti. Ei siis vieläkään ole kiire maailmaan. Tänään on astutuksista 65 ja 64 vuorokautta. Mutta koska Maijan progesteroni nousi aika hitaasti, on hedelmöittyminenkin voinut tapahtua hieman oletettua myöhempään. Huomenna aletaan suunnittelemaan toimenpiteitä, sillä pennut autetaan maailmaan viimeistään perjantaina...

Maijan vatsa on venynyt, mutta ruokahalunsa mamma-koira on säilyttänyt. Pari viime yötä on ollut katkonaista, kun ollaan käyty ulkona muutaman kerran. Maija hakee jo hieman omaa paikkaansa, mutta ei ole levoton.

Pesin kaikki koirat viikolla juuri ennen pakkasia. Mettelle ja Sinille pitäisi näyttää vähän saksiakin, vaikkei tässä mihinkään näyttelyihin olla menossa. Sini saa vielä kasvaa ja vankistua, ennenkuin sitä ilmoitetaan kehiin. Mette taas on niin turkiton, että näyttelyt ovat ajankohtaisia vasta ensi keväänä.

MEJÄ-rintamalla meillä on ensi kesänä iso projekti edessä. Oulun Seudun Noutajakoirayhdistys eli OSN järjestää SM-MEJÄ kisat syyskuussa 2009. Viikko sitten julkaisimme kotisivut  ja tuomarilista on vielä Kennelliitossa hyväksyttävänä. Pikku hiljaa järjestelyt kuitenkin etenevät.

Taas on se aika vuodesta, jolloin pitää katsoa, ovatko viime vuonna asetetut tavoitteet tälle kaudelle tulleet täytettyä. Eli pienellä ja tutulla koirakaveriporukalla olemme joka vuosi juhlistaneet kauden saavutuksia ja meriittejä. Tänä vuonna teimmekin erilaisen juhlistamisen ja menimme ruokailemaan Raahenhoviin. Saimme ritarikabinetin pyöreän pöydän eli kaikki mahduttiin saman pöydän ääreen. Tilasimme suoraan listalta vaikka herkullinen joulubuffet oli vieressä. Illan suosituimmat annokset taisivat olla Aslakin porsaanleike ja mustaherukka-valkosuklaajäädyke. Kiitos kaikille kavereille, oli ihana taas nauraa ja viihtyä kanssanne! Ja se ruoka oli hyvää... Parhaiten tavoitteensa oli saavuttanut tällä kertaa assarin labbis Papu sekä mali the Konna! Vaikka kyllä myös labbis Romi oli yhtä vaille onnistunut tavoitteissaan. No joillekkin koirille oli tiedossa pitkä "puhuttelu" että kuinkas ne tavoitteet ensi vuonna onnistuisi...

Mutta sitten niihin tavoitteisiin. Maijalle oli asettu tavoitteeksi näyttelyssä käynti sekä nome-startti. Nomeen emme päässeet, sillä kaikki sopivat kokeet olivat MEJÄn kanssa samaan aikaan. Sama koski myös Metten nome-startti tavoitetta, eli ei ollut vapaata viikonloppua. Mejä-viikonloppuja on tältä kesältä takana 14 kpl. Näyttelyissä kaikki koirat kuitenkin kävivät. Samoin Metten ja Sinin mejä-tavoitteet täyttyivät. Vuodelle 2009 asetimme seuraavat tavoitteet:

Maija: nome-startti, näyttelyt loppu vuonna

Mette: nome-startti, mejä VOI1, näyttelyt

Sini: mejä AVO1, SKL LTEP, näyttely

Lainakoira The Konna: mejä-avaus

Maijan masuasukkaat ovat liikkuneet ahkerasti viime päivinä. Pieniä kohoumia on ollut helppo seurata Maijan maatessa puolittain kyljellään. Pentujen kasvun loppukiri on alkanut, sillä Maijan maha on alkanut pudota alaspäin.

Kun Maijan suunnitelma tehdä peti pennuille meidän sänkyyn ei onnistunut, niin nyt näyttää alkaneen uusi pesä-projekti pihalla. Kiviaidan taakse koivun juureen on ilmestynyt iso kolo ja sinne Maija hölkkää heti ulos päästyään.

Uutta pentulaatikkoa kootaan ahkerasti. Taidamme olla isännän kanssa vähän myöhään liikkeellä, sillä kuningatar-mehiläinen on tainnut pesäpaikkansa valita. Perjantaina kun tulin töistä kotiin, oli meidän sänky myllätty täysin. Petivaatteet oli koottu keskelle sänkyä keoksi ja lakanat rapsuteltu läjään. Tätä ei ole koskaan ennen tapahtunut (siis että sänkymme olisi vallattu!). No oli hyvä syy aloittaa viikkosiivous!

Maija saa uuden laatikon kooltaan 125cm x 100cm. Teemme sen filmivanerista, tosin pohjaan laitamme karhean puolen ylöspäin, jottei se olisi liukas. Laatikko tarvitsee jo melkoisen tilan kun sitä kääntelee, kantokahvatkin varmaan pitää laittaa... Se kelpaako se Maija Mehiläiselle, jää nähtäväksi. Kodinhoitohuoneen ovelle on ostettu uusi sisäportti, jotta Maija saa olla alkuun ihan rauhassa pentujensa. Aikaa H-hetkeen alkaa olla enää pari viikkoa.

Meillä on käyty pientä käden vääntöä aiheesta Kissa vs. Koira. Maalla kun kuulemma pitäisi joka talossa ainakin yksi kissa olla hiiriä jahtaamassa! Minä taas en kissoista välitä, joten vastaus on ollut aina ettei kissaa oteta.

Mettiset ajavat kyllä ihan saman asian eli pitävät talon hiirettömänä. Kaksi kertaa on hiiri tullut sisälle menneiden viiden vuoden aikana ja molemmilla kerroilla Maija on ne heti napannut. Eka kerralla en edes tajunnut, miksi Maija kiersi kirjahyllyä ja haukkui kirjahyllyn taakse. Asia selvisi, kun kirjahyllyä siirrettiin ja hiiri lähti juoksemaan suoraan kohti Maijaa. Se siitä hiirestä. Tänään Mette tassutteli pihalla niska jäykkänä ja häntä tötteröllä. Sehän oli selvä merkki muille, että jotain jännää oli nyt suussa. Kutsuin luokse ja pyysin näyttämään, mitä oli löytänyt. Hanskaan putosi pikku vipeltäjä. Siihen oli päättynyt pikku päästäisen maallinen taival, oli tullut liian lähelle taloa... Kissan paikka on siis täytetty.

Hiphei, talvi on tullut Raaheen! Perjantaina oli kunnon lumimyräkkä ja maisemat muuttuivat heti kerralla! Mettiset laukkaavat ja temmeltävät ympäri pihaa...

Eli pientä elämää Maijan mahassa oli havaittavissa ultraäänitutkimuksessa! Nyt pidetään peukkuja pystyssä ja toivotaan, että kaikki menee hyvin! Pienokaisten pitäisi syntyä marraskuun lopussa.

Mette ja Sini täyttävät tänään kolme vuotta, ONNEA!

Onnea myös kaikille sisaruksille sekä samana päivänä syntyneille "serkuille"!

Niin se aika vaan vierähtää! Juhlistimme synttäreitä mehukkailla nakki-kakuilla. Nakki-kakun resepti koostui paahtoleivistä, sulatejuustosta, cesar-purkeista ja nakeista. Maijakin sai toki omansa, hiukan kevennetyn version...

 - Joko saa ottaa? Sini (vas.) ja Mette 3-vuotiskuvassa.

Meidän takapihalle on pystytetty koirille häkki. Tämä häkki on Väinö-Vaarin perintöhäkki, joka on ollut tuolla aitan takana pakassa viimeiset kuusi vuotta. Nyt saatiin häkki paikoilleen ja maatakin ajettua häkin ympärille. Suuren suuri häkki se ei ole, mutta asiansa ajaa. Sini ja Mette ovat häkkielämää jo maistaneet. Riemuissaan ovat pehmeää maata häkissä tonkineet kuin pienet sian porsaat.

Takapihalle ajettiin maata viisi traktorikuormaa ja ei tunnu vielä missään. Yksi kuorma on vielä tilauksessa, kun saadaa traktorista paripyörät pois. Ja poishan niitä ei oteta ennenkuin on lumi maassa. Katotaanpa ensi keväänä, niin taas ovat kaikki nämä uudet mullat johonkin hävinneet. Jotenkin tuntuu, että tämän meidän pihan perusparantaminen on kuin kantais vettä kaivoon. Piha on niin kivinen ja kolonen, että ajettu maa vajoaa aina talven aikana olemattomiin. Ja kun kevät tulee, niin piha kaipaa taas lisää multaa. Uutta multakuormaa saa sitten odottaa seuraavaan syksyyn. Nimittäin kaikki muut pelto- ja kylvötyöt ajavat emännän pihan duunaus hommien ohi.

No nyt on takapihalla uusi aita ja häkki pystyssä, vielä on tarkoitus uusia terassi ja pihavalot - saapa nähdä jääkö ne taas ensi vuoteen? Lisäksi pitäisi tehdä uudet portaat talolle, parantaa kiviaitaa ja hommata uudet sorat ajotielle. Taisi olla vähän turhan pitkä tämä mun toivelista :)

Kaikki on tylsää. Lukeminen on tylsää, nukkuminen on tylsää... Tämän päivän ajanvietteenä pari kirjaa ja kaksi elokuvaa. Onneksi edes mettisillä oli tänään liikuntapäivä.

Pikku-Mettiset pääsivät tänään paimennettavaksi, mutta nyt paimenena ei ollutkaan Kiitsi-sakemanni vaan Puti The lapinporokoira. Meidän likat vähän jallittivat Putia, joka korotti vaan ääntä, kun ei saanut mettisiä kiinni. Mette ja Sini kun taitavat täysillä toisia kohti juoksemisen ja kurssin vaihdon ihan viime metrillä. Siinä meni Putinkin pää jo ihan sekaisin, että kumpaa oikein olikaan jahtaamassa. Ensi kerralla pitää ottaa kamera mukaan, jos vaikka sais muutaman hippa-kuvan.

Maija kävi lenkillä Irinan kanssa, kun Otto-poika otti aamupäikkärit. Ihmislapsi nukkui tyynen rauhallisesti, vaikka hippasillalaisilla olikin kova vauhti ja ääni ihan vieressä. Kait on lapsi tottunut koirien haukuntaan... Minä olen pysynyt nyt erossa kuningasideastani eli koiran ulkoiluttamisesta polkupyörällä ja flexillä - vaikka Maija toki onkin erittäin tottelevainen eikä minua olisi kumoon vetänyt. Parempi nyt antaa vain tuon jalan parantua rauhassa.

Tänään pikku-mettiset saivat irroitella pellolla kunnolla. Ja olivat sen näköisiäkin - rapa tippui!

Koirien lenkitys sujui tänään seuraavasti: Auton luukku auki, portti auki, koirat parin villin pyörähdyksen jälkeen autoon ja luukku kiinni. Ajelimme huushollimme kepon kanssa tuonne lähimmälle peltotielle. Nyt vain luukku auki ja pikku-mettiset valloilleen. Mette ja Sini kurvaili pitkin peltoja ja Maija käveli tyynen rauhallisena isännän kanssa koko lenkin.

Maija on alkanut pyöristyä, mutta sitä en vielä tiedä, onko syynä puppiset vai emännän jalka & vähäinen liikunta?

Niin siinä sitten kävi, että kaikki liikunta on nyt pannassa.

Nilkka ja jalkaterän kipu ei ole rauhoittunut ollenkaan, vaikka turvotus ja mustelmat kohta hävinneet. Taustatiedoksi sen verran, että astuin reilun kaksi viikkoa sitten jalkakäytävän reunakiven (ajouran ja jalkakäytävän välissä) päälle huonosti ja nilkka meni ympäri. Niin kipeää kävi, että tuskasta pyörryin. Kiitos ohikulkijoille, jotka auttoivat minut ajouralta pois.

Viime perjantaina soitin ODL:n ja varasin ajan ortopedille, sillä TK:n kepit ja burana600 sekä 3 saikku-päivää eivät ole auttaneet. Eilen kävin ortopedilla ja sain lähetteen nilkan sekä jalkaterän röntgeniin ja nilkan seudun ultraäänikuviin.

Tänään kävin läpivalaisussa. Hienoja laitteita nämä nykyajan röntgenlaitteet. Ei siellä enää filmejä laitettu petin alle. Diagnoosi röntgenin ja ultraäänen jälkeen on murtuma. Sairasloma alkoi nyt tosissaan ja kepit otetaan käyttöön uudestaan. Tämä ortopedi tiesi siis pelkän kosketuksen perusteella, että murtunut se on. Se siitä hirvenmetsästyksestä tänä syksynä...

Meillä on nyt ihan ikioma flexi! Ja tämän ihka ensimmäisen flexini ostin tämän kipuilevan jalkani takia. Koirien liikuttaminen on ollut hankalaa, niinpä sain pari päivää sitten kuningas-ajatuksen: Jos flexin ostais - niin Maijaakin voisi nätisti pyörällä ulkoiluttaa. Zipa ja Mette saavat kirmaavat vapaana pitkin niittyjä, mutta Maijaa en viitsi enää päästää lintujahtiin enkä ojiin uimaan. Flexin kera pyöräillessä ei tulisi äkkijarrutuksia, jos Maija jäisi nuuskimaan tienravia. Ehtisin sitten jarruttaa terveellä jalalla ja laskeutua reiman jopon selästä alas. 

Nyt on flexi ostettuna ja testattuna. Maija on saanut verrytellä pientä hölkkää tai reipasta kävelyä, kun minä olen perässä pyöräillyt. Pyöräilyn jalka sietää ihan hyvin. Tänään onnistuin jopa ajamaan pyörällä, pitää flexistä kiinni ja puhua puhelimeen. Tuli kyllä vähän hutera olo ja ajattelin, että mennäänköhän tällä tyylillä kohta ojasta allikkoon?

Mette pääsi hakuruutuun pitkästä aikaa. Kaisan Romi ja Foxi harjoittelivat ensin - pojat sukkuloivatkin ruudun nopealla tempolla puhtaaksi. Mettelle halusin saada vauhdikkaan ja innokkaan harjoitteen. Aurinko laski ja pimeys laski metsään, kun Metten vuoro tuli. Hiukan ohjaajaa hirvitti, sillä pari viikkoa sitten susilauma tappoi ajokoiran 9 km:n päässä tämän iltaisesta harjoituspaikasta. Metten vire oli kohdallaan, hyvä kun malttoi ensimmäistä käskyä odottaa. Varikset kotiutettiin reippaasti ja päätin harjoituksen hyvillä mielin. Kiitos Kaisalle, joka täytti ruudun meillekkin. Tämä ohjaaja kun tuli autolla lähes lähetyspaikalle jalkaa säästääkseen.

Kotona olikin odottamassa uusi peli mettisiä - Nina Ottossonin Dog Tornado Plastic. Maija pelasi erän perus Brickiä ja sitten katsottiin uutta peliä. Muutaman erehdyksen ja kokeilun jälkeen peli oli rauhallisesti tyhjennetty. Mutta tämä Sinikka on uskomaton! Laitetaanpa peli lattialle eka kertaa...

Ja vain pari sekuntia, niin Tornado oli tyhjä! Sini vain ratkaisee nämä tämmöiset jutut tosi nopeaa...

Eilen illalla otettiin meillä taas pitkästä aikaa aktivointi lelut esiin, kun ei päästy lenkille. Maija pelasi pari erää lemppari peliään Nina Ottossonin Dog Brickiä, samoin Mette. Kummallakin on hieman eri tyyli pelata - Maija käyttää nenää palikoiden siirtoon, mutta Mette hampaita. Kumpikin ratkaisi pelit nopeasti.

Sinille Dog Brick on liian helppo. Niinpä se lämmitteli sillä yhden erän ja siirtyi sen jälkeen Dog Turboon. Siinä sai pelilauta kyytiä ja nappulat lensi!

Onneksi!

Jalkani on edelleen muhennoksena ja koirien lenkittämisestä ei tule mitään. Sini ja Mette onneksi liikkuvat paljon pihalla, mutta Maija tyytyy pääasiassa pitelemään portaita paikoillaan. Tänään Maija pääsi pitkästä aikaa lenkille, kun Kaisa kävi hakemassa sen juuri ulkoilemaan.

Toivottavasti tämä jalka paranee pian. Alkaa seinät ahdistamaan, kun ei pääse itsekkään lenkille. Vielä ainakin neljä viikkoa saa olla sisällä... No tämä opetti nauttimaan päivistä, jolloin pääsee liikkumaan! Toivottavasti ei sada heti lunta, niin mettiset pääsevät vielä jäljille. Metten kanssa pitäisi vielä tehdä muutamia pulmia ja Sinin kanssa niitä kulmia! Alkaa olla eroahdistusta - kuukauteen en ole mejä-metsässä käynyt!

Assari sai tehtävän ratkaistua! (taputuksia!)

... nyt pitäisi olla helppo ratkaista!

Katsotaan löytääkö assari meidät :)

Seuraavan "tehtävän" laitoin assarini blogiin viime torstaina, ihan niinku vinkiksi tästä team mettisten blogista. Ei ole assari vielä tehtävää ratkaissut... Assarin elämää voit seurata täältä

"Tää onko vaikea tehtävä olleenkaan, vaan aivan liian helppo? Avain tehtävän ratkaisuun ei olekkaan papula vaan aivan joku muuuu."

...Team Mettiset ovat päättäneet aloittaa blogin kirjoittamisen, vaikka ovatkin juuri siirtyneet talvitauolle sekä mahdolliselle odotuslomalle!

Mette ja Sini ovat nyt mejä-harjoitustauolla, kun ohjaaja särki jalkansa. Tässä on jo pari viikkoa hypitty keppien avulla. Maija-muori kävi viime viikolla Andyn luona ja haaveilee pennuista.

Ja meidän assari on kadottanut puhelinliittymänsä, joten on aika hiljaista...